Teemu Karlsson
Geologiset riskit (tai geohazardit) ovat luonnonilmiöitä tai -prosesseja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle ja omaisuudelle. Geologisia riskejä ovat esimerkiksi maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, maanvyöryt, tsunamit ja eroosio. Näiden luonnonilmiöiden vaikutukset voivat olla vakavia ja jättää jälkeensä laajalti tuhoa ja jopa ihmishenkien menetystä.
Kaikkia geologisia riskejä ei voida kokonaan estää, mutta niitä voidaan ehkäistä ja valmistautua niiden toteutumiseen. Niiden huomioiminen sisältää esimerkiksi erilaisia varhaisvaroitusjärjestelmiä, jotka voivat antaa tietoa mahdollisista maanjäristyksistä, tsunamiaalloista ja tulivuorenpurkauksista.
Maanjäristykset
Maanjäristykset ovat yksi yleisimmistä ja eniten tuhoa aiheuttavista geologisista ilmiöistä. Ne ovat pääasiassa seurausta maankuoren tektonisten laattojen liikkeistä ja aiheuttavat voimakkaita tärinöitä, jotka voivat johtaa esimerkiksi rakennusten ja teiden sortumisiin sekä vesi- ja sähköhuollon häiriöihin. Maanjäristyksiä esiintyy yleisimmin alueilla, joilla kaksi mannerlaattaa kohtaa toisensa, kuten Andien alueella Nazcan laatan työntyessä Etelä-Amerikan laatan alle. Suomessa maanjäristykset ovat usein heikkoja, magnitudiltaan 0–4, eivätkä ne aiheuta vahinkoa. Niitä havaitaan yleensä joitakin kymmeniä vuosittain. Suomessa maankuoren liikkeitä tarkkaillaan Seismologian instituutissa. Heidän sivuiltaan voi myös lukea maanjäristyksistä tarkemmin ja ilmoittaa havaitsemistaan maanjäristyksistä.
Tulivuorenpurkaukset
Tulivuorenpurkauksia esiintyy erityisesti subduktiovyöhykkeillä, missä tektoninen laatta työntyy toisen laatan alle. Prosessissa syntyy magmaa, joka nousee ylöspäin ja purkautuu maanpinnalle. Tulivuoria esiintyy runsaasti myös alueilla, joilla laatat erkanevat toisistaan, kuten Islannissa. Tulivuorenpurkaukset voivat aiheuttaa tuhoa ympäröivälle alueelle esimerkiksi laavavirtojen ja kuumien pyroklastisten tuhkasta koostuvien virtausten seurauksena. Vulkaaninen tuhka voi aiheuttaa seurauksia myös laajemmalle alueelle tuhoten maanviljelyksiä, vaarantaen lentoliikennettä tai heijastaen Auringon säteilyä viilentäen ilmaston lämpötilaa.
Maanvyörymät
Maanvyörymät voivat johtua raskaasta sateesta, tulvista, maan muokkauksesta tai maankuoren liikkeistä. Maanvyörymiin liittyvät myös kalliojyrkänteiltä putoavat yksittäiset kivet. Kivet voivat irrota jyrkänteen seinämästä monista eri syistä, kuten seinämän eroosion tai maanjäristyksen vuoksi. Maanvyörymät voivat vaurioittaa taloja, teitä ja maanalaista infrastruktuuria, kuten putkistoja ja kaapeleita sekä muuttaa maaston muotoa. Joissakin tapauksissa maanvyörymä tai yksittäinen suuri kivi voivat myös estää tien käyttämisen, millä voi olla suurta vaikutusta paikalliseen talouteen ja liikenteeseen. Maanvyöryminen mahdollisuus on tärkeää huomioida rakennus- ja ympäristösuunnittelussa, jotta vältetään mahdolliset onnettomuudet.
Tsunamit
Tsunamit ovat suuria aaltoja, jotka voivat syntyä vedenalaisten maanjäristysten, tulivuorenpurkausten, maanvyörymien tai meteoriitti-iskujen seurauksena. Tsunamiaalto voi kulkea jopa valtameren yli ja aiheuttaa tuhoisaa vahinkoa rannikkoalueille. Tsunamit ovat harvinaisia Suomessa, mutta niitä on esiintynyt myös täällä. Esimerkiksi vuoden 1755 Lissabonin maanjäristys synnytti tsunamin, joka saavutti Suomen rannikon. Lähihistorian tuhoisin tsunami tapahtui vuonna 2004 Intian valtamerellä, jonka johdosta yli 200 000 ihmistä menetti henkensä 14 maassa.
Eroosio
Eroosio on prosessi, jossa maaperän tai kallioperän pinta kuluu veden, tuulen, jään tai painovoiman vaikutuksesta. Eroosio voi aiheuttaa maannoksen menetystä pelloilla, sedimentaatiota vesistöihin, maanvyörymiä ja maiseman muutoksia. Eroosion vuoksi vesistöt saattavat sumeta, esimerkiksi savisten maiden läpi virtaava Aurajoki on luonnostaankin melko samea. Eroosioon vaikuttavat ilmasto, kasvillisuus, topografia ja ihmisen toiminta. Suomessa eroosiota aiheuttaa pääasiassa vesi ja jää, erityisesti keväällä sulamisen ja rankkasateiden aikana. Myös ihmisen maankäytöllä, kuten maanviljelyksellä ja metsätaloudella, on merkitystä eroosioon. Esimerkiksi savisten maiden viljely lisää Aurajoen sameutta.
Ilmastonmuutos
Ilmastomuutos on ”sääolojen yleisen luonteen muuttuminen pitkällä aikavälillä” (Ympäristösanasto, TSK 27, 1998). Ilmasto voi muuttua luonnollisten syiden tai ihmisten toiminnan vuoksi. Viime aikoina ilmaston on havaittu muuttuvat erityisesti ihmistoiminnan lisäämien kasvihuonepäästöjen seurauksena. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa muiden geologisten riskien esiintymiseen, voimakkuuteen ja kestoon, lisäten esimerkiksi rankkasateiden, tulvien, kuivuuden, helleaaltojen ja voimakkaiden myrskyjen riskiä. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös jäätiköiden sulamiseen, mikä aiheuttaa merenpinnan nousua ja maan painovoimakentän muutoksia. Suomessa ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän keskilämpötilaa, sademäärää ja haihtumista, sekä äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistä. Ilmastonmuutoksesta voi lukea lisää Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
