Maan kehitys pähkinänkuoressa

Mikko Turunen

Alussa oli massamöykky

Maapallo alkoi muodostumaan yhteenliittyneistä planetesimaaleista noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Auringon syntyessä ylijääneistä materioista muodostuneet planetesimaalit alkoivat vetää puoleensa ympäröivän avaruuden hiukkasia muodostaen planeettoja. Muodostuneiden planeettojen rakenteeseen vaikutti niiden syntyetäisyys Auringosta. Kiviplaneetat syntyivät Auringon lähelle, kaasuplaneetat kauemmaksi siitä. Aluksi planeettamme oli viileä, löyhä, konglomeraattia muistuttava massamöykky (kuvassa konglomeraatti).

Lue lisää

Elämän synty ja kehitys

Mikko Turunen

Tämän luvun tarkoitus on saada lukija rinnastamaan elämän synty ja kehitys maapallon erilaisiin geologisiin vaiheisiin (katso myös: Geologia ja aika). Olisi hyvä jos lukijalle jäisi jonkinlainen mielikuva siitä, mitä tapahtui missäkin vaiheessa. Alla esitetyt tiedot on poimittu useista eri tietolähteistä ja ne on pyritty esittämään mahdollisimman selkeästi. On mahdollista, että luvussa esitetyissä tiedoissa on epätarkkuutta.

Lue lisää

Uusimmassa Geologissa 1/2018

Maija Heikkilä

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2018 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.

Lue lisää

Tulivuorten äänet saattavat kertoa tulevasta purkauksesta

Teemu Karlsson

Ilmakuva Villarica-tulivuoresta. Kuva: Iain and Sarah / Wikimedia Commons.

Aktiivisten tulivuorten tuottamat infraäänet saattavat helpottaa purkausten ennustamista. Hyvin matalia infraääniä, joita ihmiskorva ei kuule, mutta keho saattaa tunteä tärinänä, syntyy magman kuohuessa tulivuoren sisällä.

Lue lisää

Kuun vaiheet eivät vaikuta suurten maanjäristysten esiintymiseen

Teemu Karlsson

Onko Kuun vaiheella tai vuodenajalla vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen? Ei, sanoo tuore USGS:n tutkimus. Kuva: Wikimedia Commons.

Sitkeän myytin mukaan suuria maanjäristyksiä tapahtuu usein Kuun tiettyjen vaiheiden aikana, tai tiettyinä vuodenaikoina. Yhdysvaltojen geologisessa tutkimuskeskuksessa (USGS) analysoitiin 204 suuren maanjäristyksen päivämäärää ja niihin liittyviä Kuun vaiheita. Tulosten perusteella Maan sijainnilla Kuuhun tai Aurinkoon nähden ei ole vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen.

Lue lisää

Maankuoren liikkeitä ennen laattatektoniikkaa

Teemu Karlsson

Pentti Eskolan kirjassa vuodelta 1921 maankuoren liikkeet selitetään kutistumishypoteesin avulla. Kuva: Teemu Karlsson

Maan kuoriosa, eli litosfääri, koostuu tektonisista laatoista, jotka liikkuvat astenosfäärin päällä hitaasti, noin 1-15 cm vuosivauhdilla. Teoria mannerlaatoista ja laattatektoniikasta on suhteellisen nuori ja muovautunut nykyiseen asuunsa vasta 1900-luvun aikana. Ennen laattatektoniikkaa maankuoren liikkeitä selitettiin kutistumishypoteesin avulla.

Lue lisää

Suomen kallioperä – opetusmateriaali (GTK)

GTK Sivulle on koottu GTK:n tuottama opetusmateriaali Suomen kallioperästä, joka on tarkoitettu erityisesti koululaisille (yläaste ja lukio), opiskelijoille ja maantieteen opettajille. Aineisto koostuu kuudesta diasarjasta (pdf-muodossa): Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Arkeeinen aika eli 2500…

Lue lisää
Back To Top