Anu Hakala, Teemu Karlsson Alla on esitetty Itämeren vaiheita Marjatta Koiviston vuonna 2004 ilmestyneen "Jääkaudet" -kirjan mukaan. Eri kirjallisuudessa saattaa esiintyä erilaisia ikiä Itämeren vaiheille. Yhtenä syynä on, että hiili-14 -ajoitukseen perustuvia ikiä ei aina ole korjattu vastaamaan kalenterivuosia. Korjatut…
Ari Brozinski
Miksi olemme?
Oletko koskaan käyskennellyt ulkona, katsonut taivaalle ja miettinyt miten kaikki alkoi? Entä oletko tullut pohtineeksi, miten maapallo syntyi tai vaikkapa miten kotoisan Suomi-neitomme muodot ovat kehittyneet? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on meidän matkattava kauas, aina universumin syntyyn saakka. Ainoastaan ymmärtämällä, miten maailmankaikkeus on kehittynyt, pystymme käsittämään oman planeettamme, Telluksen, synnyn, kehityksen ja täällä toimivat prosessit.
Anu Hakala Maaperän kehitys Maapallon ilmastonvaihtelut näkyvät suoraan Suomen maaperässä, sen muodoissa ja ominaisuuksissa. Jääkauden aikana maamme oli mannerjäätikön peittämä ja jäätikön toiminta loi maamme nykyisen maiseman. Jäätikkö silotti kallioperää, vei mennessään suurimman osan vanhasta maaperästä ja kerrosti moreenin, soran,…
Anu Hakala Jäätikkö kulutti ja kuljetti pois vanhan maaperän. Mannerjäätikkö kulutti alustaansa jauhamalla ja hiertämällä sekä louhimalla. Myös jäätikön sulamisvesillä oli tärkeä merkitys kulutuksessa. Silokallioiden muoto sekä pyöreät, uurteiset pinnat muovautuivat jäätikön kuluttaessa alustaansa hiomalla. Jäätikössä mukana kulkeva kiviaines on…
Anu Hakala Eem Viimeisin lämmin ns. interglasiaaliaika oli Eem-vaihe noin 115 000–130 000 vuotta sitten. Eem-meri, ennen viimeistä Veiksel-jääkautta ollut merivaihe Itämeren altaassa, peitti Suomen rannikkoalueet. Fennoskandia oli Eem-interglasiaalin aikana osan aikaa saari; leveät salmet nykyisten Tanskan salmien sekä Laatokan…
Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä.
Mikko Turunen
Johdanto
Mineraalit ovat harvoin kehittyneet niin, että ne olisivat tunnistettavissa pelkästään niiden ulkomuodon perusteella (katso myös: kidejärjestelmät). Mineraaleille kehittyykin niille tyypillinen kidemuoto vain suotuisissa olosuhteissa. Mineraaleilla on harvoin tilaa kasvaa täysin omamuotoisiksi kiteiksi ja ne ovatkin siksi harvoin tunnistettavissa pelkästään kidemuotonsa perusteella. Tunnistamisessa joudutaankin usein käyttämään apuna mineraalien muita ominaisuuksia.
Mikko Turunen
Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Kivet (geologiassa käytetään ilmaisua kivilajit) koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Esimerkiksi graniitti (kivilaji) koostuu kvartsista (mineraali), maasälvästä (mineraali) ja kiilteestä (mineraali). Yhden mineraaliosasen eli rakeen koko kivilajissa on tavallisesti noin 0,1-1 mm. Sitä kutsutaan myös nimellä kideyksilö tai kide.
Mikko Turunen
Seitsemän kidejärjestelmää
Mineraalit luokitellaan kidemuodon symmetrian perusteella seitsemään kidejärjestelmään:
Kiteet ovat ainoita matemaattisia muotoja, joita luonto voi muodostaa. Kiderakenteen säännöllisyys voi näkyä kiteen ulkoisessa muodossa siten, että kiteellä on säännöllisiä ja symmetrisiä luonnon kidepintoja. Nämä tasaiset kidepinnat ovat aina tietyssä asemassa toisiinsa nähden. Myös niiden väliin jäävät kulmat ovat täsmälleen toistensa suuruisia.
