Geologinen prosessi, jonka vaikutuksesta kivi mekaanisesti tai kemiallisesti hajoaa.

Kalliopilari (usein sienenmuotoinen pilarimainen kohouma), joka on syntynyt rapautumisen ja rantavoimien vaikutuksesta.

Koostuvat pääosaksi metallisesta rauta-nikkeliyhdistelmästä, nitrideistä, karbideista, fosfideista, sulfideista, oksideista, fosfaateista ja silikaateista.

Veden lajittuneeseen maapeitteeseen uurtama kapea ja syvä laakso, syn. kursu.

Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen aleneminen; veden vetäytyminen maalta.

Metamorfisissa kivissä esiintyvä alkuperäisen kiven mineraali tai rakennepiirre.

Pysyvä magnetoituminen joka syntyy magmakiviin niiden jäähtyessä alle Curie-pisteen, 573 C°:ssa

Keidassuosta; suon suurmuoto-osa, joka on kaikkein viettävin ja sijoittuu laiteen ja keskustan väliin.

Jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen moreeniselänne (päätemoreeni, sivumoreeni, puskumoreeni).