GTK:n lehdistötiedote

Pääpalkinnot Lieksaan

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.

Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen.

Helsingin yliopiston tiedote

Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa.

Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta suullisesta esityksestä sekä verkkoaineiston perusteella valmistellusta posteriesityksestä.

GTK

Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä.

Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle.

GTK:n lehdistötiedote

Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.

Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia.

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa.

GTK

GTK ja sen kumppanit ryhtyvät kehittämään digitaalisia ja laskennallisia mineraalien tunnistuksen sovelluksia ja ratkaisuja kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen.

Maija Heikkilä

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2018 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.