Teemu Karlsson
Sitkeän myytin mukaan suuria maanjäristyksiä tapahtuu usein Kuun tiettyjen vaiheiden aikana, tai tiettyinä vuodenaikoina. Yhdysvaltojen geologisessa tutkimuskeskuksessa (USGS) analysoitiin 204 suuren maanjäristyksen päivämäärää ja niihin liittyviä Kuun vaiheita. Tulosten perusteella Maan sijainnilla Kuuhun tai Aurinkoon nähden ei ole vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen.
Teemu Karlsson
Maan kuoriosa, eli litosfääri, koostuu tektonisista laatoista, jotka liikkuvat astenosfäärin päällä hitaasti, noin 1-15 cm vuosivauhdilla. Teoria mannerlaatoista ja laattatektoniikasta on suhteellisen nuori ja muovautunut nykyiseen asuunsa vasta 1900-luvun aikana. Ennen laattatektoniikkaa maankuoren liikkeitä selitettiin kutistumishypoteesin avulla.
Aurinkokuntamme materiaali koostuu aiemmin tuhoutuneiden tähtien pölystä. Saksalaisen Münsterin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Livermoren yliopiston tutkijoiden tekemien uusien huipputarkkojen isotooppianalyysien perusteella Maa sisältää kuitenkin enemmän punaisista jättiläistähdistä peräisin olevaa ainesta, kuin aurinkokunnan alkuaikoina muodostuneet kivimeteoriitit eli kondriitit Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
