GTK

Vuoden 2020 Nordic Geoscientist Award myönnettiin torstaina 11.1. professori Pekka Nurmelle tunnustuksena hänen pitkästä ja merkittävästä urastaan geologian alalla.

Miten happea tarvitsevat varhaiset vesieliöt selvisivät planeetan ankarimmasta jääkaudesta, jolloin meriä peittävä jää eristi ilmakehän hapen? Isotooppitutkimus tarjoaa todisteita jäätiköiden happipitoisten sulamisvesien vaikutuksesta.

GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK jakoi Outokummussa 16.12. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2018-2019 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joista GTK palkitsi 14 kiviharrastajaa yhteensä 10 750 eurolla.

Helsingin yliopiston tiedote, teksti: Riitta-Leena Inki

Automaattisesti päivittyvästä Twitter-feedistä selviää maanjäristyksen voimakkuus, aika sekä paikka.

Seismologian Instituutti julkaisee Twitter-tileillä ilmoituksia merkittävistä Suomessa ja ulkomailla tapahtuvista maanjäristyksistä. Tiedot maanjäristyksistä saadaan seismisen asemaverkon kautta. Verkossa on havaintoasemia 31 paikkakunnalla ympäri Suomea.

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2019 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.

Etelä-Afrikassa sijaitseva Highveldin ylänkö on jo kauan ihmetyttänyt tutkijoita. Alue on korkea ja tasainen, ja sen kallioperä epätavallisen lämmin. Maasta purkautuvien kaasujen on nyt arveltu tarjoavan ratkaisun alueen maastonmuotojen selvittämiseksi.

GTK:n tiedote

Kansainvälisessä tutkimushankkeessa mahdollistetaan tarkka ja tehokas navigointi Itämeren alueella. Hankkeen mittausosio on saatu päätökseen. Seuraavaksi kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen maiden merikartastojen korkeustasot.

Luotettavat ja tarkkaan kartoitetut laivaväylät ovat edellytys navigoinnin turvallisuudelle merellä. Paikkatietokeskus ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistuivat FAMOS-hankeeseen, joka tähtää merikuljetuksen turvallisuuden, tehokkuuden sekä taloudellisuuden parantamiseen tarkentamalla Itämeren syvyystietoja. Parannetuilla syvyystiedoilla kuljetusreitit voidaan optimoida laivojen syväyksien sekä polttoaineen kulutuksen suhteen.

GTK:n tiedote

Malminetsintä on aktiivista lähes koko Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tehtiin malminetsintäinvestointeja noin 70 miljoonan euron edestä tälle sektorille. Malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi tarkasteltu Suomessa, vaan keskustelua on käyty pääosin kaivostoiminnan vaikutuksista. Kuitenkin vain harva malminetsintäprojektista etenee kaivokseksi asti.

Itä-Lapin alue (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) on geologisesti houkutteleva malminetsintää ajatellen, sillä sen kallioperä muistuttaa esimerkiksi Kanadan ja Australian malmikriittisiä vyöhykkeitä. Itä-Lapin kallioperä onkin herättänyt runsaasti kiinnostusta malminetsintäyhtiöissä ja etenkin akkumineraalien etsintä kiinnostaa yhtiöitä kullan lisäksi.

Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita. Samoilla alueilla saattaa esiintyä maaperässä myös haitallisia alkuaineita kuten arseenia. Tuoreessa raportissa painotetaan, että näiden alueiden erityislaatuisuus tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristön tilan tarkkailussa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöhankkeessa luotiin potentiaalisista malmialueista uudet kartat, jotka toimivat ohjeena myös seurantaa suunniteltaessa.