GTK:n tiedote

Geologi Paavo Härmän väitöstyössä tutkittiin Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueen eli ns. Viipurin rapakivibatoliitin kalliopaljastumien pintarapautumista ja sen vaikutusta luonnonkiven etsintään. Väitöskirjassa määritellään batoliitin kivilajit, kallioperän rakoilu sekä kalliopaljastumien rapautumisen vaihtelu. Lisäksi kokeiltiin myös geofysikaalisten menetelmien soveltuvuutta kallioperän rapautumisvyöhykkeiden määrittämiseen luonnonkiven etsintätyön yhteydessä. Väitöksessä esitetään myös arvioita eri rapakivigraniittien hyödyntämispotentiaalista luonnonkivenä.

Tutkijat ovat löytäneet maailman suurimman ja kuumimman tulivuoren. Vulkanologeista ja valtameritutkijoista koostuva ryhmä selvitti, että havaijilaisella Papahānaumokuākean merellinen kansallismonumentti–luonnonsuojelualueella sijaitseva kilpitulivuori Pūhāhonu (englanniksi Gardner Pinnacles) pitää tätä titteliä.

Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto

Luonnonmaantieteilijä Julia Kemppisen väitöstutkimuksen mukaan kasvien ja maaperän veden välinen vuorovaikutussuhde on voimakas paljakalla.

GTK GTK on mukana uudessa hankkeessa, jossa selvitetään akkumetallien alkuperän jäljittämistä. Raaka-aineiden alkuperän tunnistaminen tukee kestävän tuotannon kehitystä. Teollisuuden raaka-aineena…

Kuun pinnalla näkyvien tummempien ja vaaleampien läikkien sisältämät kivilajit voi nyt tarkistaa geologisesta kartasta. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS) on yhteistyössä NASA:n kanssa julkaissut ensimmäisen yhtenäisen geologisen kartan Kuun pinnasta.

Erään aikaisemman tutkimuksen mukaan Maan magneettikenttä saattoi olla kehittynyt jopa 4,2 miljardia vuotta sitten. Kun tutkimuksessa käytettyjä kivinäytteitä tutkittiin myöhemmin tarkemmin, havaittiin näytteet epävarmoiksi todisteiksi magneettikentän olemassaolosta. Vieläkään ei siis varmuudella tiedetä, oliko Maan magneettikenttä olemassa yli 3,5 miljardia vuotta sitten. Magneettikentällä on olennainen merkitys planeettamme asuttavuudelle. Magneettikenttä esimerkiksi toimii kilpenä aurinkotuulta vastaan, joka saattaisi muuten hävittää ilmakehän.

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) testaa Särkiniemen kaivosalueella biokaasun tuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen soveltuvuutta sivukivien peittomateriaaliksi. Tutkimus suoritetaan pitkäkestoisten lysimetritestien avulla, ja tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2021.

Seismologian instituutin luotauksessa tutkittiin Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen kallioperää maanjäristysaaltojen avulla. Tutkimusten perusteella Jyväskylän seudulla havaittiin kuoren paksuudeksi jopa 63 km.

Luode-kaakko -suuntainen, noin 490 km pitkä luotauslinja ulottui Keski-Pohjanmaan rannikolta Viipuriin siten, että kauimmaiset asemat sijaitsivat aivan Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa (Kuva 1). Vuosina 2012–2013 tehdyssä luotauksessa ei itse tuotettu seismisiä signaaleja, vaan hyödynnettiin kustannustehokkaasti louhimoiden ja tietyömaiden räjäytyksiä ja niiden tuottamia maanjäristysaaltoja. Järistysaaltojen kulkeutumisnopeuksia mittaamalla ja mallintamalla saatiin muodostettua kuva linjan kallioperän rakenteesta.