Luomuksen uudeksi johtajaksi Aino Juslén
Helsingin yliopiston tiedote Helsingin yliopiston rehtori on nimittänyt Aino Juslénin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajaksi vuodelle 2021. Luomuksen johtajana aiemmin toiminut…
Koillismaan geologinen mysteeri on ratkennut?
GTK:n tiedote Koillismaan syväreikä -projektin kairauksessa saavutettiin 1500 metrin syvyys 1.12.2020. Juuri ennen tätä syvyyttä kivilaji vaihtui punertavasta varsin yleisestä…
Geologian tutkimuskeskus palkitsi kiviharrastajia
GTK:n tiedote
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2019-2020 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 13 kiviharrastajaa yhteensä 11 250 eurolla.
Uudet havainnot Fennoskandian jääkausiajan kasvi- ja eliöjäänteistä muuttavat käsitystämme jääkausien välivaiheiden kehityksestä
Turun yliopiston tiedote
Jääkausien lämpimiltä välivaiheilta säilyneiden maakerrostumien kasvi- ja eliöjäänteet on Suomessa aiemmin tulkittu pääasiassa joko Eem-lämpökauden tai viimeisen Veiksel-jääkauden ikäisiksi. Uudet havainnot osoittavat, että suurin osa kerrostumista on paljon vanhempia ja ne kertovat 200 000–400 000 vuotta sitten vallinneiden lämpimien välivaiheiden luonnonoloista, kasvillisuudesta ja ilmastosta. Tutkimustulokset muuttavat aiempia käsityksiä jääkausista.
Geologi-lehti 5/2020 on ilmestynyt
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
Suomen suot ja järvet tallentavat Islannin ja Alaskan tulivuorenpurkausten historiaa
Turun yliopiston tiedote
Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.
Uusi tutkimus viimeisimmästä Maan magneettikentän napaisuuden vaihtumisesta
Maan magneettikentän napaisuus vaihtuu joidenkin satojen tuhansien vuosien välein. Viimeisimmästä napaisuuden vaihtumisesta on jo noin 773 000 vuotta, joten seuraavan vaihtumisen on arveltu tapahtuvan geologisessa mittakaavassa lähiaikoina. Japanilainen tutkimusryhmä perehtyi tarkoin viimeisimpään vaihtumiseen, ja tulosten perusteella vaihdos tapahtui melko hitaasti.
Alkunisäkkäiden fysiologiassa oli liskomaisia piirteitä
Helsingin yliopiston tiedote
Tutkijat ovat selvittäneet kuvantamalla 200 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilihampaiden ja -luiden rakenteita, että alkunisäkkäiden aineenvaihdunta oli lähempänä vaihtolämpöisiä matelijoita kuin nykynisäkkäitä. Verrattuna nykynisäkkäisiin nämä päästäisten kokoiset alkunisäkkäät elivät erittäin vanhoiksi, jopa 14-vuotiaiksi.
Mantereellista kuorta voi syntyä aiemmin luultua nopeammin
Osat Sierra Nevadan vuoristoa näyttävät syntyneen ”geologisessa silmänräpäyksessä”, yli kaksi kertaa nopeammin kuin aikaisemmin on arveltu. Tämän perusteella mantereellisen kuoren muodostumiseen ei mene niin kauaa aikaa kuin on ajateltu.
