Skip to content

Maankohoaminen ja vesistöjen muutokset

Anu Hakala

Meren rantaviivan siirtyminen ja sisämaan vesistöjen muutokset johtuvat maankohoamisesta. Koska maankohoaminen on Perämeren alueella noin 90 cm sadassa vuodessa ja kaakkoisessa Suomessa alle 20 cm samassa ajassa, kallistuu Suomen maankamara vähitellen kohti kaakkoa. Tämä aiheuttaa järvien altaiden kallistumisen.

Lue lisää

Suot

Kimmo Virtanen

Soistuminen ja turvekerrostumien muodostuminen

Suomen suorunsauden edellytyksenä on ollut soistumiselle sopiva humidi ilmasto, jossa haihdunta on pienempi kuin sadanta. Ilmaston ohella merkittävä tekijä on ollut maan tasaisuus. Soita on eniten tasaisilla vedenjakaja-alueilla. Soistumiseen ei vaikuta pelkästään ilmasto ja topografia. Maankohoamisalueilla maanpinnan kallistuminen vaikuttaa suoaltaiden hydrologiaan ja soistumiseen. Usein myös sattumalla on vaikutusta suon syntymiseen: Purouoma saattaa tukkeutua ja paikallinen tulviminen voi aloittaa soistumisen. Myös majavien patotöillä on todettu olleen merkittävä vaikutus muinoin soiden leviämiseen.

Lue lisää

Itämeren historia

Anu Hakala, Teemu Karlsson Alla on esitetty Itämeren vaiheita Marjatta Koiviston vuonna 2004 ilmestyneen "Jääkaudet" -kirjan mukaan. Eri kirjallisuudessa saattaa…

Lue lisää

Maaperän synty

Anu Hakala Maaperän kehitys Maapallon ilmastonvaihtelut näkyvät suoraan Suomen maaperässä, sen muodoissa ja ominaisuuksissa. Jääkauden aikana maamme oli mannerjäätikön peittämä…

Lue lisää

Jäätikön kulutus

Anu Hakala Jäätikkö kulutti ja kuljetti pois vanhan maaperän. Mannerjäätikkö kulutti alustaansa jauhamalla ja hiertämällä sekä louhimalla. Myös jäätikön sulamisvesillä…

Lue lisää

Eemistä veikseliin

Anu Hakala Eem Viimeisin lämmin ns. interglasiaaliaika oli Eem-vaihe noin 115 000–130 000 vuotta sitten. Eem-meri, ennen viimeistä Veiksel-jääkautta ollut…

Lue lisää

Savi ja siltti

Anu Hakala

Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti

Mannerjäätiköltä sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä.

Diataktista lustosedimenttiä.
Lue lisää

Moreenit

Anu Hakala

Moreeni ja moreenimuodostumat

Suomen yleisin maalaji on moreeni. Ainekseltaan se on sekoitus kaikkia maalajitteita lohkareista savekseen. Tunnusomaista moreenille on kivien kulmikkuus.

Pohjamoreenialueet Suomessa.
Lue lisää

Harjut ja Salpausselät

Anu Hakala

Jäätiköstä virtaava vesi koostui jäätikön sulamisvesistä sekä jäätikön reunavyöhykkeen sadevesistä ja lumen sulamisvesistä. Ne kulkeutuivat jäätikön pohjaosiin erilaisten pystykuilujen ja -rakojen kautta.

Saltaatio.
Lue lisää
Back To Top