Itämeren historia
Anu Hakala, Teemu Karlsson Alla on esitetty Itämeren vaiheita Marjatta Koiviston vuonna 2004 ilmestyneen "Jääkaudet" -kirjan mukaan. Eri kirjallisuudessa saattaa…
Big Bang -alkuräjähdys
Ari Brozinski
Miksi olemme?
Oletko koskaan käyskennellyt ulkona, katsonut taivaalle ja miettinyt miten kaikki alkoi? Entä oletko tullut pohtineeksi, miten maapallo syntyi tai vaikkapa miten kotoisan Suomi-neitomme muodot ovat kehittyneet? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on meidän matkattava kauas, aina universumin syntyyn saakka. Ainoastaan ymmärtämällä, miten maailmankaikkeus on kehittynyt, pystymme käsittämään oman planeettamme, Telluksen, synnyn, kehityksen ja täällä toimivat prosessit.
Maaperän synty
Anu Hakala Maaperän kehitys Maapallon ilmastonvaihtelut näkyvät suoraan Suomen maaperässä, sen muodoissa ja ominaisuuksissa. Jääkauden aikana maamme oli mannerjäätikön peittämä…
Jäätikön kulutus
Anu Hakala Jäätikkö kulutti ja kuljetti pois vanhan maaperän. Mannerjäätikkö kulutti alustaansa jauhamalla ja hiertämällä sekä louhimalla. Myös jäätikön sulamisvesillä…
Eemistä veikseliin
Anu Hakala Eem Viimeisin lämmin ns. interglasiaaliaika oli Eem-vaihe noin 115 000–130 000 vuotta sitten. Eem-meri, ennen viimeistä Veiksel-jääkautta ollut…
Mineraalien ominaisuudet
Mikko Turunen
Johdanto
Mineraalit ovat harvoin kehittyneet niin, että ne olisivat tunnistettavissa pelkästään niiden ulkomuodon perusteella (katso myös: kidejärjestelmät). Mineraaleille kehittyykin niille tyypillinen kidemuoto vain suotuisissa olosuhteissa. Mineraaleilla on harvoin tilaa kasvaa täysin omamuotoisiksi kiteiksi ja ne ovatkin siksi harvoin tunnistettavissa pelkästään kidemuotonsa perusteella. Tunnistamisessa joudutaankin usein käyttämään apuna mineraalien muita ominaisuuksia.
Mitä mineraalit ovat?
Mikko Turunen
Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Kivet (geologiassa käytetään ilmaisua kivilajit) koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Esimerkiksi graniitti (kivilaji) koostuu kvartsista (mineraali), maasälvästä (mineraali) ja kiilteestä (mineraali). Yhden mineraaliosasen eli rakeen koko kivilajissa on tavallisesti noin 0,1-1 mm. Sitä kutsutaan myös nimellä kideyksilö tai kide.
Kidejärjestelmät
Mikko Turunen
Seitsemän kidejärjestelmää
Mineraalit luokitellaan kidemuodon symmetrian perusteella seitsemään kidejärjestelmään:
- Kuutiollinen
- Tetragoninen
- Trigoninen
- Heksagoninen
- Rombinen
- Monokliininen
- Trikliininen.
Kiteet ovat ainoita matemaattisia muotoja, joita luonto voi muodostaa. Kiderakenteen säännöllisyys voi näkyä kiteen ulkoisessa muodossa siten, että kiteellä on säännöllisiä ja symmetrisiä luonnon kidepintoja. Nämä tasaiset kidepinnat ovat aina tietyssä asemassa toisiinsa nähden. Myös niiden väliin jäävät kulmat ovat täsmälleen toistensa suuruisia.
Ydin, vaippa ja kuori
Ari Brozinski
Kolme kerrosta
Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Käyttämällä alkuaineisiin perustuvaa kemiallista jakoa, ovat geologit lohkoneet maapallon neljään osaan: ytimeen (ulompi ja sisempi), vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa koostumus ja olosuhteet.
