Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa.
GTK Geologiset luonnonvarat Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Sivuston…
Mikko Turunen Kaikki kivilajit mukana Kaikki maapallon kivilajit osallistuvat jatkuvaan kivien kiertokulkuun, jonka käyttövoimana on Maan laattatektoniikka. Satunnainen maasta poimittu…
Ari Brozinski Mistä kivi on tehty? Kalliot ovat harmaata massaa, jotka kaikki näyttävät samalta! Moni saattaa ajattelemattomuuttaan yhtyä edelliseen väittämään,…
Geologi kenttätöissä. Kuva: Teemu Karlsson Geologia ammattina voi olla moninaista. Työkseen geologit mm. tutkivat maankamaran rakennetta ja koostumusta sekä elämän…
Kuva: iStock. Anu Hakala Onko geologin mieli maassa? Tavallaan, lähes kaikki maan pinnan alla on lähellä myös geologiasta joko ammattinsa…
SisällysluetteloMantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitäLaakiobasalttien esiintyminenYhteys sukupuuttoihin ja ilmastonmuutoksiinMiten laakiobasaltit ovat muodostuneet?Syvänmeren valtavat laavatasangot – laakiobasalttien merelliset…
Mikko Turunen Maa on kerroksellinen planeetta Maan rakenne jaetaan fyysisen ja kemiallisen koostumuksen mukaan kolmeen kehään. Uloimpana kehänä on kiinteä…
SisällysluetteloLaattatektoniikkaa ja kratoneitaMantereiden synty, kehitys ja loppuSupermantereiden muodostuminenKiviröykkiöistä maamassoiksiTietoa menneistä supermantereistaLähteet Ari Brozinski Laattatektoniikkaa ja kratoneita Jääkausiin ja moneen muuhunkin…
