Skip to content

Blog

Pūhāhonu on maailman suurin ja kuumin tulivuori

Tutkijat ovat löytäneet maailman suurimman ja kuumimman tulivuoren. Vulkanologeista ja valtameritutkijoista koostuva ryhmä selvitti, että havaijilaisella Papahānaumokuākean merellinen kansallismonumentti–luonnonsuojelualueella sijaitseva kilpitulivuori Pūhāhonu (englanniksi Gardner Pinnacles) pitää tätä titteliä.

Valtavasta Pūhāhonu-tulivuoresta näkyy meren yläpuolella vain pieni osa. Kuva: NOAA
Lue lisää

Ark­ti­sil­la alueil­la maa­pe­rän ve­del­lä on suu­ri vai­ku­tus kas­vil­li­suu­teen

Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto

Luonnonmaantieteilijä Julia Kemppisen väitöstutkimuksen mukaan kasvien ja maaperän veden välinen vuorovaikutussuhde on voimakas paljakalla.

Sulavedet virtaavat voimakkaasti tunturimaisemassa keskikesällä. Pääasiassa vain sammalet ja jotkut putkilokasvit, kuten kultarikko (etualalla), kukoistavat runsaassa maaperän kosteudessa. Kuva: Julia Kemppinen.
Lue lisää

Akkumetallien alkuperä näkyväksi

GTK GTK on mukana uudessa hankkeessa, jossa selvitetään akkumetallien alkuperän jäljittämistä. Raaka-aineiden alkuperän tunnistaminen tukee kestävän tuotannon kehitystä. Teollisuuden raaka-aineena…

Lue lisää

Ensimmäinen Kuun yhtenäinen geologinen kartta julkaistu

Kuun pinnalla näkyvien tummempien ja vaaleampien läikkien sisältämät kivilajit voi nyt tarkistaa geologisesta kartasta. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS) on yhteistyössä NASA:n kanssa julkaissut ensimmäisen yhtenäisen geologisen kartan Kuun pinnasta.

Kuun yhtenäinen geologinen kartta, vasemmalla Maata lähempänä oleva puoli ja oikealla Kuun kääntöpuoli. Kuva: NASA/GSFC/USGS
Lue lisää

Vieläkään ei varmuutta Maan magneettikentän olemassaolosta yli 3,5 miljardia vuotta sitten

Erään aikaisemman tutkimuksen mukaan Maan magneettikenttä saattoi olla kehittynyt jopa 4,2 miljardia vuotta sitten. Kun tutkimuksessa käytettyjä kivinäytteitä tutkittiin myöhemmin tarkemmin, havaittiin näytteet epävarmoiksi todisteiksi magneettikentän olemassaolosta. Vieläkään ei siis varmuudella tiedetä, oliko Maan magneettikenttä olemassa yli 3,5 miljardia vuotta sitten. Magneettikentällä on olennainen merkitys planeettamme asuttavuudelle. Magneettikenttä esimerkiksi toimii kilpenä aurinkotuulta vastaan, joka saattaisi muuten hävittää ilmakehän.

Maan magneettikentän syntyvaiheet ovat edelleen arvoitus. Kuva: Greg Shirah and Tom Bridgman, NASA/Goddard Space Flight Center Scientific Visualization Studio.
Lue lisää

GTK tutkii uusia kaivannaisjätteiden peittorakenteita

Geologian tutkimuskeskus (GTK) testaa Särkiniemen kaivosalueella biokaasun tuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen soveltuvuutta sivukivien peittomateriaaliksi. Tutkimus suoritetaan pitkäkestoisten lysimetritestien avulla, ja tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2021.

GTK:n peittorakennetutkimuksessa hyödynnetään Särkiniemen sivukivialueen pintaosiin haudattuja, sivukivimurskeella täytettyjä lysimetrejä. Kuva: Teemu Karlsson, GTK.
Lue lisää

Keski-Suomessa Euroopan paksuin maankuori

Seismologian instituutin luotauksessa tutkittiin Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen kallioperää maanjäristysaaltojen avulla. Tutkimusten perusteella Jyväskylän seudulla havaittiin kuoren paksuudeksi jopa 63 km.

Luode-kaakko -suuntainen, noin 490 km pitkä luotauslinja ulottui Keski-Pohjanmaan rannikolta Viipuriin siten, että kauimmaiset asemat sijaitsivat aivan Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa (Kuva 1). Vuosina 2012–2013 tehdyssä luotauksessa ei itse tuotettu seismisiä signaaleja, vaan hyödynnettiin kustannustehokkaasti louhimoiden ja tietyömaiden räjäytyksiä ja niiden tuottamia maanjäristysaaltoja. Järistysaaltojen kulkeutumisnopeuksia mittaamalla ja mallintamalla saatiin muodostettua kuva linjan kallioperän rakenteesta.

Kuva 1. Luotauslinjan sijainti. Kuva: Tiira et al. (2020).
Lue lisää

Tut­ki­joi­den yl­lä­tyk­sek­si leu­to tal­vi pie­nen­si jär­ven hii­li­kuor­maa

Helsingin yliopiston tiedote

Miten normaalia lämpimämpi talvi näkyy järven hiilikuormassa eli siinä, minkä verran järvi poistaa hiiltä ilmakehästä tai vapauttaa hiiltä takaisin ilmakehään ja meriin? Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven vähentävän järven hiilikuormaa merkittävästi, jolloin järven kautta kulkee vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja meriin.

Lämpimänä talvena ilmakehään vapautuvaa hiilidioksidia oli järvivedessä normaalia vähemmän, mikä pienentää järvestä ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Kuva: Anne Ojala
Lue lisää
Back To Top