Skip to content

Blog

Geologian tutkimuskeskus palkitsi kiviharrastajia

GTK:n tiedote

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2019-2020 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 13 kiviharrastajaa yhteensä 11 250 eurolla.

Kansannäytepalkinnot 2020 Suomen kartalla. Kuva: GTK
Lue lisää

Uudet havainnot Fennoskandian jääkausiajan kasvi- ja eliöjäänteistä muuttavat käsitystämme jääkausien välivaiheiden kehityksestä

Turun yliopiston tiedote

Jääkausien lämpimiltä välivaiheilta säilyneiden maakerrostumien kasvi- ja eliöjäänteet on Suomessa aiemmin tulkittu pääasiassa joko Eem-lämpökauden tai viimeisen Veiksel-jääkauden ikäisiksi. Uudet havainnot osoittavat, että suurin osa kerrostumista on paljon vanhempia ja ne kertovat 200 000–400 000 vuotta sitten vallinneiden lämpimien välivaiheiden luonnonoloista, kasvillisuudesta ja ilmastosta. Tutkimustulokset muuttavat aiempia käsityksiä jääkausista.

Kuva: Bernard Spragg / Wikimedia Commons.
Lue lisää

Suomen suot ja järvet tallentavat Islannin ja Alaskan tulivuorenpurkausten historiaa

Turun yliopiston tiedote

Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.

Islannin ja Alaskan tulivuorten tuhkaa voi kantautua Suomeen saakka. Kuvassa Islannissa sijaitsevan Eyjafjallajökullin purkautumista vuonna 2010. Kuva: David Karnå / Wikimedia Commons.
Lue lisää

Uusi tutkimus viimeisimmästä Maan magneettikentän napaisuuden vaihtumisesta

Maan magneettikentän napaisuus vaihtuu joidenkin satojen tuhansien vuosien välein. Viimeisimmästä napaisuuden vaihtumisesta on jo noin 773 000 vuotta, joten seuraavan vaihtumisen on arveltu tapahtuvan geologisessa mittakaavassa lähiaikoina. Japanilainen tutkimusryhmä perehtyi tarkoin viimeisimpään vaihtumiseen, ja tulosten perusteella vaihdos tapahtui melko hitaasti.

Tutkijoita keräämässä näytteitä Keski-Japanissa sijaitsevasta Chiba muodostumasta, jonka sedimentit kerrostuivat viimeisimmän magneettikentän muutoksen aikoihin. Kuva: NIPR/AIST/Ibaraki University.
Lue lisää

Al­ku­ni­säk­käi­den fy­sio­lo­gias­sa oli lis­ko­mai­sia piir­tei­tä

Helsingin yliopiston tiedote

Tutkijat ovat selvittäneet kuvantamalla 200 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilihampaiden ja -luiden rakenteita, että alkunisäkkäiden aineenvaihdunta oli lähempänä vaihtolämpöisiä matelijoita kuin nykynisäkkäitä. Verrattuna nykynisäkkäisiin nämä päästäisten kokoiset alkunisäkkäät elivät erittäin vanhoiksi, jopa 14-vuotiaiksi.

 

Alkunisäkkäiden nuppineulanpään kokoisista fossiilihampaista pystyttiin erottamaan valon tuottamiseen erikoistuneella hiukkaskiihdyttimellä mikroskooppisia vuosilustoja, jotka paljastivat yllättäviä piirteitä alkunisäkkäiden aineenvaihdunnasta ja iästä. KUVA: NURIA MELISA MORALES GARCIA. MORGANUCODON PERUSTUU BOB NICHOLLSIN MALLIIN / PALAEOCREATIONS 2018
Lue lisää

Mantereellista kuorta voi syntyä aiemmin luultua nopeammin

Osat Sierra Nevadan vuoristoa näyttävät syntyneen ”geologisessa silmänräpäyksessä”, yli kaksi kertaa nopeammin kuin aikaisemmin on arveltu. Tämän perusteella mantereellisen kuoren muodostumiseen ei mene niin kauaa aikaa kuin on ajateltu.

Sierra Nevadan vuoristoa, josta kerättiin näytteitä mantereellisen kuoren muodostumisnopeuden selvittämiseksi. Kuva: Benjamin Klein
Lue lisää
Back To Top