GTK:n tiedote Suomen maaperämuodostumista on nyt saatavilla uusi tarkennettu aineisto GTK:n paikkatietopalveluista. Maaperämuodostumatietoa tarvitaan monissa eri yhteiskunnan toimintaympäristöissä, kuten laadukkaan…
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja…
Kuva: Cardiffin yliopisto. Etelämantereelta peräisin olevat jäävuoret saattavat olla avainasemassa jääkauden käynnistymisessä. Tiedelehti Naturessa julkaistun artikkelin mukaan jäävuorten sulaminen saattaa…
Helsingin yliopiston tiedote Helsingin yliopiston rehtori on nimittänyt Aino Juslénin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajaksi vuodelle 2021. Luomuksen johtajana aiemmin toiminut…
GTK:n tiedote Koillismaan syväreikä -projektin kairauksessa saavutettiin 1500 metrin syvyys 1.12.2020. Juuri ennen tätä syvyyttä kivilaji vaihtui punertavasta varsin yleisestä…
GTK:n tiedote
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2019-2020 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 13 kiviharrastajaa yhteensä 11 250 eurolla.
Turun yliopiston tiedote
Jääkausien lämpimiltä välivaiheilta säilyneiden maakerrostumien kasvi- ja eliöjäänteet on Suomessa aiemmin tulkittu pääasiassa joko Eem-lämpökauden tai viimeisen Veiksel-jääkauden ikäisiksi. Uudet havainnot osoittavat, että suurin osa kerrostumista on paljon vanhempia ja ne kertovat 200 000–400 000 vuotta sitten vallinneiden lämpimien välivaiheiden luonnonoloista, kasvillisuudesta ja ilmastosta. Tutkimustulokset muuttavat aiempia käsityksiä jääkausista.
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
Turun yliopiston tiedote
Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.
