Aurinkokuntamme muodostuminen

Ari Brozinski

Oman galaksimme kaltainen spriraaligalaksi M 81. Kuva: NASA/ESA.

Suuria galakseja

Galaksit muodostuvat suurista jopa miljardi tähteä käsittävistä tähtijoukoista ja ne pysyvät kasassa keskinäisen vetovoimansa avulla. Usein galaksit sisältävät myös merkittävästi kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti galaksin sisällä, vaan esimerkiksi kaasu on saattanut tihentyä ns. protostellaarisiksi pilviksi. Nämä pilvet saattavat romahtaa oman painonsa alla, jolloin ne joutuvat pyörivään liikkeeseen.

Lue lisää

Aurinkokunta: varhaisteoriasta nykyaikaan

Mikko Turunen

Varhaisista teorioista

Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita:

  • 1700-luvulla saksalainen Kant esitti teorian, jonka mukaan aurinkokunta syntyi kaasupilvestä tiivistymällä. Teoriansa Kant perusti sen aikaisiin havaintoihin Aurinkokunnastamme. Tuona aikana kaikki tunnetut kuusi suurta planeettaa liikkuivat Auringon ympäri radoillaan samaan suuntaan ja miltei samassa tasossa.
Lue lisää

Aurinkokunta avaruudessa

Mikko Turunen

Avaruus on hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oman galaksimme, Linnunradan, arvioidaan olevan avaruuden tiheätähtisimpiä vaikka omasta Auringostammekin onkin lähimpään naapuritähteen matkaa peräti 4,2 valovuotta. Valovuosi on tähtitieteellinen yksikkö, jolla mitataan avaruuden matkoja. Yksi valovuosi tarkoittaa sitä matkaa, jonka kulkemiseen kuluu valonsäteeltä aikaa yksi vuosi. Valon nopeus avaruudessa on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Vuodessa sen kulkema matka on noin 9 460 800 000 000 kilometriä.

Lue lisää

Savi ja siltti

Anu Hakala

Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti

Mannerjäätiköltä sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä.

Diataktista lustosedimenttiä.
Lue lisää

Moreenit

Anu Hakala

Moreeni ja moreenimuodostumat

Suomen yleisin maalaji on moreeni. Ainekseltaan se on sekoitus kaikkia maalajitteita lohkareista savekseen. Tunnusomaista moreenille on kivien kulmikkuus.

Pohjamoreenialueet Suomessa.
Lue lisää

Mitä ovat magmakivet?

Ari Brozinski

Magmaa syntyy syvällä Maan sisässä.

Mitä magma on?

Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä jopa 50 metriin vuodessa. Noustessaan magma voi kiteytyä maan sisässä, jolloin puhutaan intrusiivisista kivestä tai maan päällä, jolloin taas käytetään nimitystä ekstrusiivinen kivi. Jako perustuu magmakivien raekokoon.

Lue lisää

Kratonit

Ari Brozinski Mikä on kratoni? Määritelmän mukaan kratoni on sellainen mantereellisen kuoren alue, joka on säilynyt tektonisesti stabiilina (deformoitumattoma) ainakin…

Lue lisää

Astenos- ja litosfääri

Ari Brozinski

Astenosfääri

Kemiallisen jaon (ydin, vaippa ja kuori) lisäksi on maapallo luokiteltu astenosfääriin ja litosfääriin. Astenosfääri edustaa sitä vaipan osaa, joka alkaa 100—150km syvyydessä jatkuen aina 350km syvyyteen, joskin tarkkaa rajaa on hankala määrittää. Astenosfäärille on tunnusomaista, että sen rakenne on kohtalaisen pehmeä ja että se kykenee ”virtaamaan” fysikaalisten voimien vaikuttaessa siihen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että materiaali yli sadan kilometrin syvyydessä olisi vielä sulassa tilassa (kuten astenosfäärin alapuolella), vaan sen olomuotoa voi verrata vaikka huonosti tehtyyn hyytelöön: se ei ole juoksevaa kuin vesi, mutta se pysyy kuitenkin lusikassa (lisäksi huonosti tehtyyn hyytelöön upotettu kirsikka vajoaa vähitellen sen alaosiin). Pehmeästä olomuodostaan johtuen virtaa astenosfääri hitaasti, noin 10-15cm vuodessa.

Lue lisää
Back To Top