Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys Pallaksen GAW-asemalla Sammaltunturin huipulla. Kuva: Ilmatieteen laitos.
Ilmatieteen laitoksen tiedote
Vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.
Vuonna 2023 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 420,0 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), metaanin pitoisuus oli 1 934 ppb (tilavuuden miljardisosaa) ja dityppioksidin eli ilokaasun pitoisuus 336,9 ppb. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuodesta 1750 huomattavasti. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 %, metaanin 165 % ja dityppioksidin 25 % esiteolliseen aikaan nähden.
Hiilidioksidia kerääntyy ilmakehään nopeammin kuin koskaan ihmisen olemassaolon aikana. Hiilidioksidin määrä on kasvanut 11,4 prosenttia vuodesta 2004, jolloin sen pitoisuus ilmakehässä oli 377,1 ppm.
Hiilidioksidipitoisuudet ovat viimeksi olleet näin korkeita 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinnat olivat 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.
Vuosi 2023 oli 12. peräkkäinen vuosi, jolloin hiilidioksidin kasvu oli yli 2 ppm. Vuonna 2023 ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus kasvoi enemmän kuin vuonna 2022, mutta kasvu oli pienempää kuin sitä edeltävinä kolmena vuonna.
“Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä mutta myös sementin tuotannosta ja maankäytöstä. Vuonna 2023 hiilidioksidin määrää kasvattivat myös suurista kasvillisuuspaloista syntyneet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisesti metsien hiilinielun pieneneminen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Annalea Lohila.
Kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu näkyy myös Suomessa
WMO:n The Greenhouse Gas Bulletin -koosteen luvut perustuvat maailmanlaajuiseen Global Atmosphere Watch (GAW) -ilmakehän seurantaohjelmaan. GAW-asemaverkosto seuraa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia eri puolilla maailmaa. Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien.
Maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu ilmakehässä näkyy myös Suomen kasvihuonekaasumittauksissa. Ilman hiilidioksidipitoisuus on kohonnut Pallaksen mittausasemalla keskimäärin noin 2 ppm (tilavuuden miljoonasosaa) vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Aseman mittauksissa näkyvät selvästi myös vuodenajat: kasvukauden aikana metsien ja muun kasvillisuuden yhteyttäminen sitoo ilmakehästä hiiltä, mutta muina vuodenaikoina hiiltä vapautuu takaisin ilmakehään.
Lisätietoja: Ilmatieteen laitos
