Harjut ja Salpausselät

Anu Hakala

Jäätiköstä virtaava vesi koostui jäätikön sulamisvesistä sekä jäätikön reunavyöhykkeen sadevesistä ja lumen sulamisvesistä. Ne kulkeutuivat jäätikön pohjaosiin erilaisten pystykuilujen ja -rakojen kautta.

Sulamisvesi kuljetti mukanaan kiviainesta, joka virtauksen mukana kulkiessaan pyöristyi, lajittui ja hioutui. Tällöin syntyi someroa, soraa, hiekkaa ja silttiä. Aines kerrostui tunneleihin ja railoihin sekä jäätikön reunan eteen tunnelien tai railojen suulle.

Yllä olevan kuvan harjun tyviosa syntyi tunneliin. Myöhemmin kerrostuminen jatkui railossa ja jäätikön reunassa. Hiekkaan hautautuneet jäälohkareet jättivät poissulettuaan jälkeensä harjukuoppia eli suppia.

Harjuilla on usein \”sianselkämäinen\” muoto jyrkkine rinteineen. Tavallisesti harjussa on karkea, kivi- ja soravaltainen ydin ja aines muuttuu hienommaksi harjun reunoille päin.

Salpausselkien reunamuodostumat ovat kerrostuneet jäätikkökielekkeiden eteen. Osa muodostumista on pitkiä ja yhtenäisiä reunaterasseja. Paikoin muodostumat ovat erillisiä selkeitä jokisuistoja. Monesti jäätikön reuna on uudelleen edennyt muodostuman päälle. Tämän vuoksi muodostumien jäätikönpuoleisien osien päällä on reunamoreenivalleja ja joskus myös sisällä moreenikerroksia. Joskus ainesta kerrostui lopuksi vedenpinnan yläpuolella ja syntyi ns. sandureja, joiden pinnalla voidaan nähdä matalia virtausuomia.

Jäätikköjokisuistoissa sulamisvedet ovat voineet purkautua usean reitin kautta reunavyöhykkeeseen ns. syöttöharjuina. Kauempana jäätikön reunasta virtauksen kuljetuskyky heikkeni ja vastaavasti kerrostunut aines muuttui kivisestä sorasta hiekkaan ja edelleen silttiin ja saveen.

Jäätikön sulamisvesien aikaansaamista kerrostumista harjujen ohella tärkeimpiä ovat reunamuodostumat, jotka ovat kerrostuneet jäätikön reunan eteen. Salpausselät jatkuvat lounaisesta Suomesta Pohjois-Karjalaan. Toinen tärkeä reunamuodostumien ketju on Sisä-Suomen reunamuodostuma, joka ulottuu Satakunnan Hämeenkankaalta Keski-Suomeen, Jyväskylän koillispuolelle.

Kuvat: Harri Kuvonen ja Jukka-Pekka Palmu, GTK.