Skip to content

Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja

Litiumia kelluu öljyssä. Kuva: Wikimedia Commons

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa.

GTK rajasi yhteensä 19 aluetta, jolla voi olla LCT-pegmatiittien sisältämiä varantoja. GTK arvioi rajaamansa 19 alueen sisältävän yhteensä seitsemän löytämätöntä litiumesiintymää.

GTK:n arvion mukaan Suomen löytämättömien litiumesiintymien sisältämät litiumvarannot ovat 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin 510 000 tonnia litiumia. Vertailu tunnettujen malmiesiintymien sisältämiin metallimääriin paljastaa, että yli 90 prosenttia Suomen litiumesiintymien metallisisällöstä on heikosti tutkituissa tai kokonaan vielä löytämättömissä esiintymissä.

Litiumvarannot painottuvat Pohjanmaalle. Suomen ainoat hyvin tunnetut litiumvarannot sijaitsevat kuudessa esiintymässä Kaustisen alueella Keski-Pohjanmaalla. Yhteensä Kaustisen esiintymät sisältävät noin 45 500 tonnia litiumia.

GTK:n rajaamien 19 mahdollisen esiintymisalueen yhteenlaskettu pinta-ala on 22,404 km2, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia Suomen maapinta-alasta. Vaikka rajattuja alueita on joka puolella Suomea, GTK arvioi, että yli 90 prosenttia vielä löytämättömistä litiumvarannoista sijaitsee joko Kaustisen esiintymisalueella tai sitä ympäröivällä Järvi-Pohjanmaan esiintymisalueella.

GTK on arvioinut Suomen kallioperän löytämättömiä mineraalivarantoja vuodesta 2008 lähtien. Arvioinneissa käytetään U.S. Geological Survey:n kehittämää kolmivaiheista menetelmää, jossa arviot löytämättömien malmiesiintymien sisältämistä metallimääristä esitetään usealla eri todennäköisyystasolla.

Alueet, joilla voi esiintyä arviointiin sisällytettyjä malmiesiintymätyyppejä, rajataan esiintymämallien perusteella. Näillä alueilla olevien löytämättömien malmiesiintymien lukumäärä arvioidaan ja niiden sisältämät metallimäärät lasketaan käyttäen hyväksi tunnettujen esiintymien metallisisältöjä. Arviointi ei ota kantaa siihen, kuinka suuri osa vielä löytämättömistä esiintymistä tulevaisuudessa mahdollisesti löydetään.

Arvioinnin tulokset on julkaistu GTK:n Bulletinissa 406:

Rasilainen, K., Eilu, P., Ahtola, T., Halkoaho, T., Kärkkäinen, N., Kuusela, J., Lintinen, P. & Törmänen, T. 2018. Quantitative assessment of undiscovered resources in lithium–caesium–tantalum pegmatite-hosted deposits in Finland. Geologian tutkimuskeskus, Bulletin 406.

Sähköinen julkaisu: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/bulletin/bt_406.pdf

Kartta, jossa näkyvät tunnetut litiumesiintymät sekä alueet, joilla voi olla löytämättömiä litiumesiintymiä.

Lisätietoa: Geologian tutkimuskeskus

Kalevi Rasilainen, geologi, p. 029 503 2401 tai 040 722 9850, kalevi.rasilainen (at) gtk.fi

Pasi Eilu, erikoistutkija, p. 029 503 2565 tai 040 864 9165, pasi.eilu (at) gtk.fi

Back To Top