Luonnonvarat

GTK

Geologiset luonnonvarat

Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Sivuston luonnonvarat-osiossa esitellään metallit ja high-tech metallit, teollisuusmineraalit ja uraani, kalliokiviaines ja maa-aines, luonnonkivet, mineraaliset sivumateriaalit, pohjavesi, turve, geoenergia,sekä öljy, kaasu ja kivihiili. Lisäksi kerrotaan luonnonvarojen tuonnista ja viennistä, sekä kaivostoiminnan elinkaaresta.

Suomen maankamarassa esiintyy kaikenlaisia geologisia luonnonvaroja, öljyä, kaasua ja kivihiiltä lukuun ottamatta. Geologisia luonnonvaroja ovat myös erilaiset maankamaran hyödyntämiseen liittyvät sivutuotteet tai ylijäämämateriaalit, joita voidaan käyttää uusioraaka-aineina. Nykyään tehokkaan kiertotalouden merkitys on korostunut, jotta pystyttäisiin materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön avulla vähentämään luonnonvarojen kulutusta ja ympäristövaikutuksia.

Suomi on yksi merkittävimmistä mineraalisten raaka-aineiden tuottajista ja jalostajista EU:ssa, josta löytyy monia EU:n määrittelemiä kriittisiä raaka-aineita (ks. kuva alla). Olemme ainoa EU-maa, jossa louhitaan kromi-, fosfori- ja platinamalmeja. Suomi on myös nikkelin, kullan ja koboltin suurin tuottaja. Lisäksi kallioperästämme löytyy merkittäviä litium-varantoja, joita parhaillaan suunnitellaan louhittavaksi. Miksi Suomen mineraalivarannot ja malmipotentiaali ovat globaalisti arvioiden poikkeuksellisen hyvät suhteessa maamme pinta-alaan? Vastauksena on pitkä ja monipuolinen geologinen historia, josta voi lukea tarkemmin Pekka Nurmen (2020) kirjoituksesta ”Suomen kallioperän rikkaudet”.

Riippuvuutemme geologisista luonnonvaroista

Yhteiskuntamme toimivuus on täysin riippuvainen maankamaran tarjoamista luonnonvaroista. Suomalaisten osalta suurimmat arkipäivän riippuvuudet liittyvät juomaveden lisäksi erilaisiin liikkuvuuden ja energiantuotannon mahdollistaviin luonnonvaroihin, kuten öljyyn, kivihiileen, energiamineraaleihin, turpeeseen ja maakaasuun. Näiden perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittava infrastruktuuri ja välineet kuten rakennukset, tie- ja rautatieverkosto, energiansiirtoverkko ja kulkuneuvot on myös kaikki valmistettu lähes täysin geologisista luonnonvaroista, öljyperäiset muovit mukaan lukien. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja fossiilisten energianlähteiden käytön vähentämiseen, eli niin sanottuun vihreään siirtymään, tarvitaan runsaasti erilaisia maankamarasta kaivettavia raaka-aineita. Valtaosa ympärillämme olevista arkisista tuotteista ovat nekin viimekädessä peräisin maankamarasta. Tällaisia tuotteita ovat tietokoneet, puhelimet, korut, lasi, posliini jne. Myös viljan kasvattamiseen tarvitaan usein merkittäviä määriä mineraalisia lannoitteita.

Maailman väkiluku on jatkuvassa kasvussa. Väkiluvun kasvu yhdistettynä elintason nousuun ja väestön keskiluokkaistumiseen erityisesti kehittyvissä maissa tulee kasvattamaan geologisten luonnonvarojen käyttöä tulevaisuudessa entisestään. Kierrätyksen avulla voidaan kattaa vain osin metallisten raaka-aineiden saantia, sillä metallien kysyntä kasvaa jatkuvasti ja elinikä olemassa olevissa, kierrätykseen soveltuvissa tuotteissa ja rakenteissa on verraten pitkä. Myös romumetallin vienti esimerkiksi Euroopasta Aasian markkinoille vähentää kierrätyskelpoisen romun saantia oman teollisuutemme käyttöön.