Havaitsitko Saharan pölyä? Näin toimitat näytteen ja tiedot tutkijoille

Saharan pölyä Vantaalla 25.2.2021. Kuva: Outi Meinander.

Ilmatieteenlaitoksen tiedote

Suomen ilmakehään saapuu tänään maanantaina 29. tammikuuta Pohjois-Afrikan voimakkaan pölymyrskyn tuomaa aavikkopölyä. Saharan pölyä saattaa laskeutua Ilmatieteen laitoksen SILAM-mallin ennusteen mukaan näkyvästi myös pinnoille etenkin Pohjois-Suomessa. Ilmatieteen laitos on käynnistänyt kampanjan pölynäytteiden keräämiseksi.

Suurimmat pölymäärät ennustetaan saapuvaksi Oulun korkeudelta pohjoiseen. Pölyä saattaa laskeutua tällä kertaa näkyvästi sekä kuivalaskeumana että sateen mukana märkälaskeumana. Pöly ei aiheuta Suomessa terveyshaittaa, ja sen ennustetaan poistuvan Suomen ilmakehästä huomisaamuun mennessä.

Kansalaiset voivat jälleen osallistua tutkimuksen tekoon toimittamalla Saharan pölynäytteitä Ilmatieteen laitokselle ohjeen mukaisesti kerättynä. Näytteet ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan todentaa tietokonemallien antamia ennusteita pölyn kulkeutumisesta. Suomeen asti yltävien pölymyrskyjen tutkiminen antaa tärkeää tietoa ympäristömuutosten vaikutuksista.

Saharan pölyä saapuu Suomen ilmakehään yleensä kerran tai kahdesti vuodessa. Helmi-maaliskuussa on suurin todennäköisyys havaita pölyä lumipinnoilla eri puolilla Suomea. Pöly voi olla väriltään kullankeltaista, rusehtavaa tai oranssiin vivahtavaa.

Kerää näyte ohjeen mukaan

Pinnoilla näkyvä pelkkä pöly voidaan kerätä suoraan esimerkiksi puhdasta lusikkaa käyttäen mihin tahansa astiaan, jossa on puhdas folio. Folio pölynäytteineen taitellaan huolellisesti kiinni ja laitetaan pieneen muovipussiin lähettämistä varten. Lumi-, jää- tai sadantanäytteestä näkyvän pölyn näyte kerätään samoin foliolla vuorattuun tavalliseen astiaan, jossa näyte sulatetaan ja vesi haihdutetaan alle 70 asteen lämmössä. Keittäminen tuhoaa tutkittavien hiukkasten ominaisuuksia ja siksi keittämistä tulee välttää.

Näytteen mukaan on liitettävä tieto näytteenkeruun ajankohdasta ja paikasta. Myös muita tietoja pölyhavainnoista voi lähettää näytteen mukana. Esimerkiksi pinta-ala, jolta näyte on kerätty, auttaa arvioimaan Suomeen saapuneen laskeuman määrää. Tiedot siitä, miten näyte on kerätty ja minkälaisesta paikasta sekä näytteenlähettäjän yhteystiedot, ovat arvokkaita näytteiden erilaisten jatkotutkimusten kannalta.

Näytteet Ilmatieteen laitokselle, havainnot värilumesta yhteen tietokantaan

Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Arktinen keskus ovat tiivistäneet yhteistyötä kansalaishavaintojen keräämisessä. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaintonsa värilumesta ja jäästä nyt samassa verkkopalvelussa.

Havainnot voi ilmoittaa helposti skannaamalla oheinen QR-koodi tai menemällä suoraan verkkosivustolle. Kansalaishavaintoja voidaan hyödyntää paremmin ja nopeammin, kun tiedot tallentuvat yhteen tietokantaan.

Kansalaisilta saadut havainnot täydentävät viranomaisten seuranta-aineistoa tutkijoille. Havainnot myös antavat havaitsijalle itselleen mahdollisuuden seurata oman alueensa tilannetta ja pitkän ajan kehitystä.

”Ilmoita siis havainnot värilumesta verkkopalvelussa ja lähetä Saharan pölynäyte jatkossakin Ilmatieteen laitokselle”, tiivistää Outi Meinander Ilmatieteen laitokselta.

Saharan pölyn havaintopaikan voi merkitä verkkosivun kartalle ja valita tiedoksi lumipeitteen värin “oranssi/keltainen (pölyn värjäämä lumi)”. Myös valokuvia voi liittää verkkopalveluun. Kansalaishavaintojen avulla lumihavaintojen kattavuus kasvaa.

Myös muita lumen kansalaishavaintoja kerätään eri puolilta Suomea

Kansalaishavaintoja kerätään myös Arktisen keskuksen vetämässä CHARTER-hankkeessa. Lumen päälle satava vesi ja lumipeitteen jääkerrokset ovat hankkeessa erityisen kiinnostuksen kohteena. Jäiset kerrokset lumipeitteessä vaikuttavat kasvien talvehtimisoloihin ja vaikeuttavat eläinten kaivautumista lumen läpi. Tällä on merkitystä myös pohjoisen elinkeinoille, etenkin poronhoidolle.

Lumipeitteen kerrosrakenne ja jääkerrokset havaitaan paikan päällä tehtävien lumikuoppien avulla. Lumikuoppamittauksia tehdään kuitenkin vain vähän, ja avointa havaintoaineistoa on huonosti saatavilla. Kansalaishavainnot ovat siksi tärkeitä.

Lisätietoa lumihavainnoista ja mittausohjeet löytyvät hankkeen verkkosivustolta. Yksinkertaisia havaintoja lumipeitteestä voi lähettää myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Talviseuranta-palvelussa.

Lisätietoja: Ilmatieteenlaitos