HASUdigi – avointa dataa rakentamisen tarpeisiin
Hapettumattoman happaman sulfaattimaan voi tunnistaa mustasta tai tummansinertävästä sävystä ja rikin hajusta. Kuva: GTK.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) koordinoimassa HASUdigi-hankkeessa tuotetaan happamiin sulfaattimaihin liittyvää digitaalista, avointa dataa rakentamisen tarpeisiin sekä koulutusta ja opetusmateriaalia rakennusalan ammattilaisille.
Happamia sulfaattimaita esiintyy paikoitellen lähes kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Luonnontilassa, pohjavedenpinnan alapuolella, niistä ei aiheudu haittaa, mutta maankäytölle ne voivat aiheuttaa riskejä. Päästessään ilman kanssa tekemisiin, esimerkiksi maanmuokkauksen tai pohjaveden laskun seurauksena, maaperässä alkaa muodostua rikkihappoa. Se liuottaa maaperästä metalleja muodostaen happamia ja metallipitoisia valumavesiä, jotka ovat haitallisia ympäristölle ja rakentamiselle.
Happamia sulfaattimaita (HASU) on tutkittu laajasti. GTK on koordinoinut ja ollut mukana useissa HASU-hankkeissa muun muassa kartoittamassa niiden esiintymistä, tutkimassa niiden ympäristövaikutuksia ja kehittämässä tutkimusmenetelmiä.
Happamat sulfaattimaat ovat riskitekijä rakentamiselle. Ne muun muassa saattavat syövyttää teräs- ja betonirakenteita ja asettaa haasteita massojen välivarastoinnin ja käsittelyn suhteen. Lisäksi sulfidisedimenttien geotekniset ominaisuudet ovat yleisesti heikot. Tieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä rakennuskohteella ja niistä aiheutuvien haasteiden huomioiminen suunnitteluvaiheessa auttaa välttämään huonot ratkaisut.
Syyskuussa 2021 käynnistyneessä, REACT-EU rahoitteisessa HASUdigi-hankkeessa painotetaan rakentamiseen liittyviä HASU-riskejä. ”Hankkeen keskiössä on erityisesti digitaalisen datan käytettävyys ja jatkokäytön edistäminen sekä koulutus”, kertoo projektikoordinaattori Hilkka Kallio GTK:sta.
Osarahoittajana HASUdigi-hankkeessa on Oulun kaupunki ja hankepartnerina Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Sulfaattimaa- ja korroosioanalyysitietokanta
Hankkeessa kehitetään sulfaattimaa- ja korroosioanalyysitietokantaa, joka tulee GTK:n verkkosivuille Pohjatutkimukset-palveluun. Suuret infrarakennuttajat kuten Väylävirasto, kaupungit ja kunnat teettävät sulfaattimaatutkimuksia, mutta tutkimustiedot jäävät usein raporteiksi tilaajan omiin arkistoihin. Nyt kerättävän tietokannan data on helposti saatavilla ja uudelleen käytettävissä. Kyse on yleishyödyllisestä palvelusta, jonka kattavuus riippuu erityisesti infrarakentajien aktiivisuudesta.
”Tietokannan kehittämistyötä on jo tehty yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. HASUdigi-hankkeessa tietokantaa, siihen liittyvää tallennuslomaketta ja tietojen uloskirjoitusformaattia jatkokehitetään edelleen. Lisäksi tietokantaan syötetään Pohjois-Pohjanmaan sulfaatti- ja korroosiotiedot, jotka nyt ovat kaupungin raporttiarkistossa tutkimusraporteissa”, Kallio kertoo.
Koulutusta ja digitalista opetusmateriaalia
Hankkeessa järjestetään teoria- ja maastokoulutusta sekä tuotetaan digitaalista oppimateriaalia, joiden avulla edistetään parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa. Koulutuksista tiedotetaan ja niihin myös kutsutaan osallistujia, erityisesti happamien sulfaattimaiden kanssa tekemisissä olevia rakentamisen ammattilaisia, kuten suunnittelijoita, pohjatutkimusurakoitsijoita sekä rakennusvalvonnan virkamiehiä Pohjois-Pohjanmaan liiton alueelta.
Koulutus koostuu verkossa toteutettavasta luentosarjasta sekä maasto-osuudesta, jossa aidolla HASU-kohteella tutustutaan näytteenottoon, näytteiden tutkimiseen ja analysointimenetelmiin. Maastokoulutusosiot kuvataan ja niiden pohjalta tehtävät opetusvideot tulevat verkkojakeluun samoin kuin luennot ja muut koulutusaineistot. Näin kaikkien on mahdollista päästä osalliseksi koulutuksessa jaetusta tietotaidosta.
”Hankkeessa otamme myös käyttöön uuden, GTK:n kehittämän paikkatietoanalyysiin perustuvan ennustemallin HASU-tutkimusten kohdentamiseen sekä laadimme tarkennettuja sulfaattimaakarttoja Oulun kaupungin alueelta”, Kallio toteaa.
Lisätietoja: GTK
