Geologia tieteenä
Mikko Turunen
Geologia on maapallon, lähinnä sen kiinteän kuoren kehitystä, rakennetta ja koostumusta käsittelevä tiede. Geologian sovelluksista tärkeimpiä ovat malmien, teollisuusmineraalien, rakennuskivien ja hyödyntämiskelpoisten maalajien etsintä ja tutkiminen. Geologista tietoa tarvitaan myös pohjavesitutkimuksissa. Nykyisin geologiaa hyödynnetään yhä enemmän rakentamisessa ja ympäristönsuojelussa. Suomessa alan huomattavin tutkimuslaitos on korkeakoulujen ja yliopistojen ohella Geologian Tutkimuskeskus.
Geologia on laaja-alainen tiede. Geologiassa sovelletaan erityisesti fysiikkaa ja kemiaa maapallon ja sen kiinteän kuoren tutkimisessa. Geologia muodostuu useista alatieteistä, joista tärkeimpiä ovat:
- Kristallografia (eli kidetiede) on kiteisen olomuodon erityispiirteitä tutkiva tiede
- Mineralogia on mineraalien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, syntyä sekä esiintymistä tutkiva tiede
- Petrologia on kivilajien syntyhistoriaa ja alkuperää tutkiva tiede
- Petrografia on kivilajien luokittelua, kuvaamista ja mineraalikoostumusta tutkiva tiede
- Malmigeologia on malmien mineraalikoostumusta, rakennetta, syntyä ja esiintymistä tutkiva tiede
- Geokemia on alkuaineiden määrää ja esiintymistä mineraaleissa, kivi- ja maalajeissa sekä pohjavedessä tutkiva tiede
- Geofysiikka on kiinteän Maan, sen vesivaipan ja lähiavaruuden fysikaalisia ilmiöitä ja rakennetta tutkiva tiede
Tieteenä geologian voisi kuvitella olevan osittain fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantiedettä. Fysiikkaan geologia liittyy rakennegeologian, geofysiikan ja kidetieteen osalta, kemiaan sen yhdistää menetelmiltään ja tutkimusaiheiltaan geokemia, biologiaan geologia liittyy lähinnä paleontologian ja maantieteeseen geomorfologian osalta.
