Geologian tutkimuskeskus palkitsi kiviharrastajia
GTK:n tiedote
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2019-2020 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 13 kiviharrastajaa yhteensä 11 250 eurolla.
Vakavasta ja koko ajan huonontuvasta koronatilanteesta johtue, GTK ei vastuullisena toimijana järjestä tänä vuonna perinteistä valtakunnallista kansannäytepalkintojen jakotilaisuutta, vaan palkinnot kunniakirjoineen toimitetaan voittajille pankkiyhteyksien ja postin kautta.
Pääpalkinnot menivät Kannukseen ja Toholammelle
Kari Ahlholm palkittiin 3000 eurolla. Ahlholm on löytänyt Kannuksesta kultapitoisen lohkareen, jonka kolmesta palanäytteestä tehdyissä analyyseissä on 74,6 g/t, 50,9 g/t ja 10,3 g/t kultaa. Lohkare on kvartsijuonittunutta emäksistä vulkaniittia aiemmin tuntemattomalta lohkareviuhkalta, ja tuo lisätietoa Himangan vulkaniittijaksosta. Kultapitoisuudet ovat suurimpia 2019-2020 kenttätarkastetuista näytteistä. Alueella tehty lisälohkare-etsintä on tuottanut useita saman tyypin lohkareita. Tulokset antavat merkittävän lisän alueen kultapotentiaaliin.
Aaro Paananen palkiittiin 2500 eurolla. Paananen on löytänyt Kannuksesta uuden kuparipitoisen vulkaniittikallioalueen. Lähetetyssä näytteessä on 5,6 % kuparia. Samalta kallioalueelta on löytynyt ametistinäyte. Hän on myös löytänyt Kannuksesta 2,7 g/t kultaa sisältävän vulkaniittilohkareen ja Sievistä kaksi nikkelipitoista vulkaniittilohkaretta, jossa pitoisuudet olivat 0,2 % ja 0,1 %. Lisäksi Paananen ja Törmäkangas ovat löytäneet useita kulta-, antimoni- ja kuparipitoisia vulkaniittilohkareita Reisjärveltä, joissa suurin kultapitoisuus on 11,5 g/t, suurin molybdeenipitoisuus 0,5%, ja suurin kuparipitoisuus 0,6%.
Tunnustuspalkinnot Oulaisiin ja Rovaniemelle
Tapio Törmäkangas ja Aaro Paananen saivat 1500 euron tunnustuspalkinnon. He ovat löytäneet useita kulta-, antimoni- ja kuparipitoisia vulkaniittilohkareita Reisjärveltä, joissa suurin kultapitoisuus on 11,5 g/t, suurin molybdeenipitoisuus 0,5%, ja suurin kuparipitoisuus 0,6%. Lisäksi Törmäkangas on löytänyt Kalajoelta 0,6 g/t kultaa sisältävän lohkareen ja Pyhäjoelta 0,2% nikkeliä sisältävän lohkareen.
Oiva Lukkari pailkittiin 1000 euron tunnustuspalkinnolla. Lukkari on löytänyt kolme kookasta kuparihohdetta sisältävää amfiboliittilohkaretta Rovaniemeltä, joissa on kuparia 1,5%, 1,5% ja 0,6%. Lisäksi hän on löytänyt Rovaniemeltä 1,6% kobolttia sisältävän lohkareen; näyte on vuoden kobolttirikkain kenttätarkastettu näyte.
500 euron harrastuspalkinnon sai viisi malminetsijää
Jorma Myöhänen ja Heikki Juutinen ovat löytäneet Kuhmosta kolme kultapitoista kiillegneissilohkaretta pitoisuuksilla 15,1 g/t, 3,1 g/t, 1,9 g/t. Näytteet ovat tunnetulta kultalohkarealueelta.
Juha Turpeinen on löytänyt Kuhmosta 3,0 g/t sisältävän kiillegneissilohkareen. Lisäksi hän on löytänyt 0,2% nikkeliä sisältävän serpentiniittilohkareen Kuhmosta, ja gabrolohkareen Nurmeksesta, jossa on 0,3% vanadiumia.
Antero Rajamäki on löytänyt Forssasta 0,6% kuparia ja 0,4 g/t kultaa sisältävän raitaisen vulkaniittikallioalueen.
Esko Rokkonen on löytänyt Lieksasta kaksi nikkelipitoista lohkaretta; mustaliuskelohkareen, jonka nikkelipitoisuus on 0,4% ja emäksisen metavulkaniittilohkareen, jonka nikkelipitoisuus on 0,1%. Lisäksi Nuutinen ja Rokkonen ovat löytäneet Lieksasta 0,8 g/t kultaa sisältäneen lohkareen.
Matti Kylmänen on löytänyt Rantsilasta gabrolohkareen, jossa on 1,2% kuparia ja 0,6% nikkeliä.
250 euron palkinnon sai kolme malminetsijää
Jouni Nuutinen on löytänyt Lieksasta suomugrafiittia sisältävän kiillegneissilohkareen. Lisäksi Nuutinen ja Rokkonen ovat löytäneet Lieksasta 0,8 g/t kultaa sisältäneen lohkareen.
Yrjö Raita-Aho on lähettänyt Korpilahdelta useita yli 30 % rautaa sisältäviä näytteitä graniittisen juonen ja intermediäärisen vulkaniitin kontaktista.
Armas Heikkinen on löytänyt Lieksasta pienen, 0,6% nikkeliä sisältäneen serpentiniittilohkareen.
”Kansannäytetoimintaan kuuluvat yhdenvertaisina malminäytteet, teollisuusmineraalit, korukivet ja luonnonkivet. Joka vuosi vastaanotettujen näytteiden joukossa on erinomaisia löytöjä. Tiedot löydöistä ovat julkisia ja ne tallennetaan GTK:n palvelimille, mistä niitä on mahdollista tarkastella. Ne antavat yhdessä geologisen tiedon ja tutkimuksen kanssa mahdollisuuden uuden teollisuuden ja työpaikkojen syntymiseen. GTK ohjaa raaka-ainevarojen tutkimukseen liittyvän strategiansa mukaisesti kiviharrastajia uusille mielenkiintoisille alueille. Tämän päivän päämielenkiinnon kohteena ovat akkumineraalit. Kiviharrastajille on tehty digitaalisia mahdollisuuksia näytetietojensa havainnointiin, tallentamiseen ja välittämiseen. OmaKivi puhelinsovelluksen ja internetsivujen avulla näytetietojen välittäminen helpottuu ja nopeutuu. Kansalaisten kiinnostusta geoluontoa kohtaan osoittavat myös lukuisat sähköpostitse, internetin kautta sekä puhelimitse vastaanotetut kysymykset ja valokuvat, mihin vastaamisesta on tullut geologista tietoa levittävä kanava kansannäytetoimistolle. GTK tekee myös aktiivista yhteistyötä alueellisten toimijoiden sekä Suomessa toimivien malminetsintää ja tutkimusta tekevien organisaatioiden kanssa, mm. suunnittelemalla yhteistyössä teemallisia malminetsintäkilpailuja ja kampanjoita. Yhteistyöllä koulujen kanssa innostetaan nuoria kiviharrastuksen pariin”, geologi Jari Nenonen sanoo.
Lisätietoja: GTK