GTK palkitsi meteoriitin löytäjän

GTK:n lehdistötiedote

Pääpalkinnot Lieksaan

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.

Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen.

Juha Turpeinen sai 2000 euron palkinnon Lieksasta löytämästään uudesta kallioalueesta, jossa on kuparia 1,24 %, kultaa 0,85 g/t ja hopeaa 13,70 g/t sekä hieman sinkkiä. Toisesta kohtaa kalliota sinkkipitoisuus kohosi parhaimmillaan 3,24 %:iin. Löytö johtaa jatkotutkimuksiin. Turpeinen on löytänyt myös Nurmeksesta uuden kallioalueen, jossa on kultaa 2,16 g/t.

Tuhannen euron tunnustuspalkinnon sai Erik Hannula Sodankylästä. Hän on löytänyt Lokan alueelta uuden berylliä sisältävän pegmatiittialueen sekä kyaniittia ja kalsedonilohkareita uudelta alueelta. Löytö johtaa jatkotutkimuksiin. Hannula on löytänyt myös rapakalliosta malakiittia, jossa on kuparia 11,60 % sekä götiittipitoisen kvartsijuonen, jossa on kobolttia 0,22 %.

Tuhannen euron tunnustuspalkinnon saivat myös Jarmo Moilanen, Jarkko Kettunen, Pekka Kokko. Työryhmä on tehnyt tärkeää työtä Lieksan meteoriittilöydön tutkimuksissa auttamalla tekemään ammattimaisesti maastotyötä ja kirjaamalla havaintoja. Lisäksi Moilanen ja Kokko ovat löytäneet kaksi uutta meteoriittia (Lieksa 2 ja Lieksa 3) useiden etsintäkäyntien tuloksena. Löydöt ja heidän tekemänsä työ on ollut erittäin merkittävää.

750 € tunnustuspalkinnoilla palkittiin:

Aaro Paananen Kalajoelta löytämästään lohkareesta, jossa on kultaa 278 g/t sekä toisesta lohkareesta, jossa analysoitu pitoisuus kultaa on 44,5 g/t. Paananen on löytänyt myös Reisjärveltä lohkareen, jossa on kultaa 1,74 g/t ja Kannuksesta vulkaniittilohkareen, jossa on malakiittia ja kuparipitoisuus on 2,30 %. Paananen on löytänyt Kannuksesta myös kallionäytteen, jossa on kultaa 2,53 g/t. Osassa näytteissä kulta on silminnähtävissä.

Aaro Paananen palkitaan lisäksi kultasella vasaralla pitkästä yhteistyöstä ja avunannosta kansannäytetiedon välittämisessä ja levittämisessä GTK kansannäytetoiminnan kanssa. Paananen on toiminut ansiokkaasti GTK kansannäytetoiminnan yhdyshenkilönä kymmeniä vuosia.

Tapio Törmäkangas on lähettänyt Haapavedeltä kallionäytteitä, joissa on kultaa 4,72 g/t ja 1,79 g/t. Löytö on kokonaan uusi tunnetulta mineralisaatiovyöhykkeeltä ja antaa uutta tietoa alueelta. Kallionäytteiden kultapitoisuus on hyvä. Törmäkangas on lähettänyt lisäksi lohkarenäytteitä Kalajoelta, joissa on kultaa 11,2 g/t, 8,78 g/t, 5,01 g/t ja 2,65 g/t. Yhdessä lohkareessa oli myös kuparia 1,63 % sekä hopeaa 8,19 g/t. Ylivieskasta Törmäkangas on lähettänyt lohkareen, jossa on kultaa 5,32 g/t sekä kuparia 1,89 g/t ja hieman hopeaa.

Pentti Koivisto Satakunnasta lähettämistään useista näytteistä, jotka sisältävät kultaa, nikkeliä ja kuparia. Lavialta löytynyt kultapitoinen (Au 15 g/t) näyte on malminetsinnällisesti merkittävä, koska se on uudelta alueelta ja kultapitoisuus on korkea. Lisäksi Koivisto on lähettänyt Porista nikkelipitoisen lohkareen, joka kuuluu aiemmin tutkittuun alueeseen, mutta joka antaa aiheesta lisäviitteitä.

Jouko Pitkänen Parikkalasta löytämästään rikkaasta sinkkilohkareesta (Zn 14,5 %). Alueelta ei ole tiedossa aiempia viitteitä sinkkimalmista. Näyte aiheuttaa jatkotutkimuksia.
500–150 euron harrastuspalkintoja myönnettiin 21 kiviharrastajalle eripuolilta Suomea löydetyistä lupaavista kivinäytteistä. Palkintoja mietittäessä otettiin huomioon myös näytteen lähettäjän muu kiviharrastusta edesauttanut työ.

Kansannäytetoimintaan kuuluvat yhdenvertaisina malminäytteet, teollisuusmineraalit, korukivet ja luonnonkivet. Joka vuosi vastaanotettujen näytteiden joukossa on erinomaisia löytöjä, jotka johtavat jatkotutkimuksiin. Ne antavat yhdessä geologisen tiedon ja tutkimuksen kanssa mahdollisuuden uuden teollisuuden ja työpaikkojen syntymiseen. GTK tulee ohjaamaan raaka-ainevarojen tutkimukseen liittyvän strategiansa mukaisesti kiviharrastajia uusille mielenkiintoisille alueille. Tätä varten harrastajille tullaan tarjoamaan uusia digitaalisia mahdollisuuksia näytetietojensa havainnointiin, tallentamiseen ja välittämiseen mm. uuden puhelin-aplikaation ja uusien internetsivujen avulla. Uusilla digitaalisilla sovellutuksilla toimintaa voidaan tehostaa ja nopeuttaa sekä sen laatua edelleen parantaa. Kansalaisten kiinnostusta geoluontoa kohtaan osoittavat myös lukuisat sähköpostitse vastaanotetut kysymykset ja valokuvat joihin vastaamisesta on tullut geologista tietoa levittävä kanava kansannäytetoimistolle. Jatkossa myös uudet em. sovellukset antavat tähän mahdollisuuden.

Lisätietoa: GTK