GTK julkaisi ensimmäisen kartta-aineiston geologisen vedyn mittaustuloksista Suomessa
Serpentiniittipaljastuma Kuusamon Näränkävaaralta. Kuva: Tapio Halkoaho, Geologian tutkimuskeskus GTK
GTK:m uutinen
Nyt tuotettu kartta-aineisto mitatuista vedyn maksimipitoisuuksista ja aiemmin julkaistu Suomen vetypotentiaalisia kivilajeja esittelevä aineisto ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.
Uudessa kartta-aineistossa kuvataan geologisen vedyn mitatut maksimipitoisuudet Suomessa. Tuloksissa esitetään vedyn prosentuaalinen osuus kairarei`istä mitatuista kaasuista joko pohjaveteen liuenneena tai vapaana kaasufaasina.
Kartta-aineistot antavat pohjatietoa geologisen vedyn esiintymisestä Suomessa. Suomessa tiedetään olevan kivilajeja, jotka tuottavat vetyä. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, sillä geologisen vedyn hyödyntämiseen on vielä matkaa.
Geologinen ja geokemiallinen lähtötieto on välttämätöntä niin geologisen vedyn esiintymisen kuin sen tuotantoon liittyvien teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien selvittämisessä. Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on myös, voidaanko geologisen vedyn tuotantoa lisätä keinotekoisesti.
”Nyt toteutettuja GTK:n mittauksia ei ole tehty vedyn etsimisen tarkoituksessa. Siksi tutkimuspisteiden sijainteja ei ole suunniteltu geologisen vedyn tutkimisen näkökulmasta. Mittaukset tehtiin olemassa olevista, muihin tutkimustarpeisiin tehdyistä kairarei’istä. Tarvitsemme lisää geologista ja geokemiallista perustutkimusta, jotta ymmärrämme, mitkä tekijät vaikuttavat geologisen vedyn esiintymiseen. Näiden tutkimustietojen perusteella voimme tehdä sitten kohdennettuja mittauksia”, kertoo johtava asiantuntija Teppo Arola GTK:lta.
Geologinen vety tarkoittaa maankamarasta huokuvaa vetyä, joka on syntynyt luontaisten prosessien seurauksena. Geologisen vedyn syntyprosesseja tutkitaan edelleen. Vetyä tiedetään kuitenkin muodostuvan pääasiassa ei-elollisesti, mutta esimerkiksi mikrobien vaikutusta vedyn syntyyn (ts. elollinen vedyn tuotanto) ei ole vielä selvitetty huolellisesti.
Lisätietoja: GTK
