Jäätikkö Etelämantereella nyt metrejä korkeampaa lisääntyneiden sateiden takia
Aboalle asennetut satelliittiheijastimet mahdollistavat uuden menetelmän alueen maankuoren liikuntojen mittaamiseen satelliiteista. Kuva: Jyri Näränen / FINNARP.
Ilmatieteen laitoksen tiedote
Suomalaisretkikunta asensi Etelämantereelle laitteita, jotka mahdollistavat entistä tarkemman tutkimuksen maankuoren ja jäätiköiden liikkeistä. Suomen tutkimusasema Aboalla on nyt huippuluokan keskittymä mittausinfrastruktuuria, joka palvelee alueella tehtävää tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen.
FINNARP-retkikunta on palannut Etelämantereelta Suomeen kahden kuukauden tutkimusmatkan jälkeen. Suomen tutkimusasema Aboalla työskennellyt retkikunta päivitti alueella ympärivuotisesti toimivia mittalaitteita ja asensi kaksi uutta heijastinta tutka-aallonpituuksia käyttäviä kaukokartoitussatelliitteja varten.
Heijastimet ovat suurimmat koko Etelämantereella, ja ne avaavat uuden menetelmän alueen maankuoren liikuntojen mittaamiselle satelliiteista. Lisäksi niitä voidaan käyttää tarkentamaan esimerkiksi jäätikkötutkijoiden suorittamia jäätikön liikkeiden mittauksia.
”Retkikunta oli onnekas säiden suhteen, sillä Aboan alueella ei ollut voimakkaita myrskyjä, ja kaikki suunnitellut työt saatiin tehtyä”, kertoo retkikunnan johtaja Mika Kalakoski Ilmatieteen laitokselta.
Jotta Etelämantereella voi tehdä vaativaa tutkimustyötä, on tutkimusaseman ylläpidon oltava ammattimaista ja huolella ennakkoon suunniteltua.
”Retkikunnan jäsenten yhteistyö on ehdoton edellytys, mutta myös toimivat ajoneuvot, vesi- ja ruokahuolto, lääkintä ja hyvät viestiyhteydet ovat avainasemassa, jotta alueella voi ylipäätään työskennellä”, korostaa Kalakoski, joka on työskennellyt Etelämanner-operaatioissa 25 vuoden ajan.
Retkikuntaan kuului seitsemän asiantuntijaa: retkikunnan johtaja, erikoisuunnittelija, konemestari, lääkäri, emäntä sekä kaksi tutkijaa.
Arvokasta lisätietoa ja pitkiä aikasarjoja maankuoren liikkeistä
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat suorittivat Etelämantereella geodeettisia mittauksia ja päivittivät mittausinfrastruktuuria, joka palvelee alueen geodeettisia ja geofysikaalisia tutkimuksia pitkälle tulevaisuuteen.
”Tutkimuksemme tavoitteena on syventää ymmärrystä Läntisen Kuningatar Maudin maan maankuoren liikkeistä. Etelämantereesta 95 prosenttia on jään peitossa, ja suoria mittauksia voidaan tehdä vain alueilla, joilla on vakaata kalliota. Aboa on yksi harvoista paikoista, missä tämä onnistuu”, kertoo tutkimuspäällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitokselta.
Paikkatietokeskuksen edeltäjän Geodeettisen laitoksen tutkijat olivat mukana jo ensimmäisissä FINNARP-retkikunnissa 1990-luvun alussa. Heillä oli jo tuolloin käytössään aikansa tarkimpia GPS-mittalaitteita sekä painovoimaa mittaavaa laitteistoa.
”Jopa yli 30 vuotta pitkät aikasarjat maankuoren liikkeistä ja painovoiman muutoksista ovat äärimmäisen tärkeitä, koska liikkeet ovat hitaita ja muutokset näkyvät viiveellä. Tällä kaudella mittasimme jäätikön korkeuksia satelliittipaikannuksella paikoissa, joissa korkeuksia mitattiin ensimmäisen kerran vuonna 1990. Alustavien tulosten mukaan Aboaa ympäröivän jäätikön korkeus on kasvanut 30 vuodessa useita metrejä, mikä on selitettävissä kasvaneella sadannalla lämpenevässä ilmastossa. Tulosta tukee myös se, että painovoima on ollut kasvussa viimeiset 12 vuotta jäätikön kasvaneen suoran vetovoiman vaikutuksesta. Nämä tulokset vahvistavat ja varmentavat satelliiteilla tehtyjä havaintoja”, Näränen selittää.
Tutkijat myös päivittivät 20 vuotta palvelleen satelliittipaikannusvastaanottimen uuteen. Uusi laite pystyy vastaanottamaan samanaikaisesti kaikkien satelliittipaikannusjärjestelmien, mukaan lukien eurooppalaisen Galileon, signaaleja. Laite jatkaa 20 vuotta pitkää satelliittipaikannuksen aikasarjaa, joka kattaa tuhansien neliökilometrien kokoisen aukon globaalissa satelliittipaikannusverkossa ja on pituudeltaan ainutlaatuinen alueella.
Myös jatkuvasti mittaava Helsingin yliopiston Seismologian instituutin seismometri päivitettiin uuteen.
”Näiden päivitysten ja asennusten jälkeen Aboalla on Kuningatar Maudin maalla uniikki geodeettis-geofysikaalinen mittausinfrastruktuuri”, Jyri Näränen iloitsee.
Suomesta tehdään tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti
Etelämannersopimuksen jäsenvaltiona Suomella on Etelämantereella pysyvä tutkimusasema, ja sopimus edellyttää jäseniltään merkittävän tutkimustoiminnan tekemistä alueella. Suomen tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla, noin 130 kilometrin päässä rannikolta. Aboa rakennettiin Etelämantereen kesän 1988‒1989 aikana.
Tutkimusasema Aboalla työskennellään vuosittain noin kahden kuukauden ajan marras- ja helmikuun välillä, jolloin Etelämantereella on kesä. Lämpötila on tällöin nollan ja 20 pakkasasteen välillä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä voimakkaat lumimyrskyt.
Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP vastaa tutkimusasema Aboan ylläpidosta ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt.
Lisätietoja: Ilmatieteen laitos
