Kaupunkirakenteissa käytetyistä luonnonkivistä ja vanhoista louhimoista saatiin uutta tietoa

Rapakivigraniitin louhintaa Virolahden edustan saaresta Suomenlahdella. Kiven louhintaa on tehty V-muotoisen uran avulla. Kuva: Paavo Härmä, Geologian tutkimuskeskus.

GTK:n uutinen

Kaakkoisen Suomen vanhojen luonnonkivilouhimoiden kartoittamiseen ja luonnonkivimarkkinoiden elvyttämiseen tähtäävien tutkimusten tulokset ovat valmistuneet. Kolmivuotinen tutkimus tuotti runsaasti uutta tietoa sekä Kaakkois-Suomen vanhoista luonnonkivilouhimoista että kaupunkirakenteista, joissa on käytetty paljon luonnonkiveä.

Erityisesti Virolahden punaista rapakivigraniittia on hyödynnetty runsaasti 1700-luvulta asti Pietarin kaupunkirakenteissa. Tutkimuksissa kerätty tieto kaupunkirakenteissa käytetyistä luonnonkivistä ja historiallisista louhinta-alueista on koottu tietokantoihin, jotka julkaistaan myöhemmin. Näitä vanhoja louhimoalueita ei ole aiemmin rajattu tarkasti louhimoittain, ja samalla on nyt saatu uutta tietoa myös muun muassa vanhoista kivenlouhintamenetelmistä. Yksinomaan Virolahden Rautalanselän rannoilta ja lähisaarista on tutkittu noin 120 vanhaa louhimoa. Myös Lappeenrannan Korkea-ahon ja Tanin alueelta kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa vanhat kivien louhintapaikat, joita esimerkiksi Tanin alueella on lähes 40.

Tutkimusten aikana kehitettiin uusia työkaluja kaupunkirakenteissa käytettyjen kivien louhimoiden tunnistamiseen. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kehittämällä matemaattisella työkalulla kiven pinnasta tehdyistä mittauksista voidaan todeta eri kivien samankaltaisuus, jota voidaan hyödyntää paitsi kivien lähtöpaikan määrittämisessä myös entisöinnin yhteydessä tarvittavan luonnonkiven valinnassa. Lisäksi tutkimuksissa kehitettiin kemiallisia ja termisiä käsittelymenetelmiä kiven ulkoasun muuntamiseksi siten, että louhittu luonnonkivi olisi visuaalisesti samankaltainen historiallisen rakennuksen kivimateriaalin kanssa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu selvitti luonnonkivien kuljetusten logistiikkaa. Tutkimuksissa esitetään kuvaus logistiikan toimitusketjusta ja logistiikkaklusterin rakenteesta sekä pohditaan haasteita ja mahdollisia uusia liiketoimintamalleja luonnonkivelle. Alkuperäisiin tavoitteisiin kuului elvyttää Suomen luonnonkivimarkkinoita Venäjän kanssa, mutta alueellisen tilanteen vuoksi tavoitetta ei saatettu loppuun kuluneen vuoden aikana.

Kerätyn tiedon pohjalta on myös julkaistu oppaita, videoita sekä viisi laajaa työraporttia, joissa kuvataan luonnonkiven käyttökohteita Kotkassa, Lappeenrannassa, Imatralla sekä Kaakkois-Suomen linnoituksissa ja kirkoissa. Oppaat on tarkoitettu asiantuntijoiden ja turistien lisäksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneet luonnonkiven käytöstä kaupunkirakenteissa. Lisäksi projektin yhteistyökumppanin, KIVI ry:n, kanssa on julkaistu geotekniset raportit Kotkan ja Lappeenrannan luonnonkivikohteista.

Tutkimukset toteutettiin Geologian tutkimuskeskuksen GTK koordinoimassa kolmivuotisessa lähialueyhteistyöhankkeessa, NaStA-projektissa. Projekti päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä. Viimeisenä toimintavuonna on keskitytty erityisesti Kaakkois-Suomen alueen tutkimuksiin ja tuloksiin. Projektin toteuttamiseen osallistuivat GTK:n lisäksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Projektin sisällöstä, toteutuksesta ja tuloksista laaditaan vielä loppuraportti, josta löytyvät tarkemmat kuvaukset eri työvaiheiden tuloksista.

Lisätietoja: GTK