Akkumineraalit
Teemu Karlsson
Akkumineraalien tarve kasvaa vihreän siirtymän ja mm. siihen liittyvän liikenteen sähköistymisen myötä. Tärkeimpiä akkujen raaka-aineita ovat koboltti, nikkeli, kupari, lyijy, litium ja grafiitti. Esimerkiksi litiumioniakkuja käytetään yleisesti erilaisissa elektroniikkalaitteissa, ja matkapuhelimissa se onkin nykyisin lähes pelkästään käytetty akkutyyppi. Litiumioniakun etuna on sen suuri energiatiheys, jonka johdosta sen käyttöaika on pidempi ja/tai paino pienempi verrattuna esimerkiksi lyijyakkuihin.
On arvioitu, että vihreään siirtymään vaadittavista akkumineraaleista voi tulla jopa pulaa (GTK 2022). Jos haluamme siirtyä pois fossiilisista polttoaineista, louhintaa ja uudenlaista mineraalien kierrättämistä on merkittävästi lisättävä. Monien tärkeiden akkumineraalien tuotanto on myös keskittynyt muutamaan paikkaan, mikä lisää saatavuuden riskiä. Esimerkiksi vuonna 2017 tuotetusta 58000 tonnista litiumia 58 % tuli Australiasta, 21 % Chilestä, 10 % Kiinasta ja 8 % Argentiinasta (GTK 2019). Vuonna 2018 grafiittia tuotettiin 0,93 Mt, josta 68 % Kiinassa, 10 % Brasiliassa ja 4 % Kanadassa (GTK 2019). Litium, grafiitti ja koboltti löytyvät myös Euroopan komission listalta kriittisistä raaka-aineista (EC 2020).
Suomessa on erinomaista osaamista akkuraaka-aineiden hankkimiseen ja jalostamiseen, sekä hyvä mineraalipotentiaali akkujen tarpeisiin. Suomen kallioperästä löytyy kaikkia edellä mainittuja akkujen raaka-aineita. Esimerkiksi litiumia esiintyy tietyn tyyppisissä pegmatiiteissa (GTK 2019), grafiittia kiilleliuskeissa ja -gneisseissä (GTK 2019), ja kobolttia useissa esiintymissä muiden metallien kanssa mm. Kevitsassa, Hiturassa, Kotalahdella ja Talvivaarassa (GTK 2019).
Myös Suomessa akkumineraalien etsintää on viime vuosina tehostettu, esimerkiksi GTK:n toimesta (ks. GTK:n uutinen ”Suomen akkumineraalipotentiaalin tutkiminen jatkuu”). Suomessa on myös pitkälle kehitetty hanke litiumin tuottamiseksi, joka käsittää viisi kaivoskohdetta, spodumeenimalmin rikastamon Päivänevalla, sekä litiumkemiantehtaan Kokkolan suurteollisuusalueella (Keliber 2022).
