Kurikan syväpohjavesiprojekti etenee seuraavan vaiheeseen – vedenottomäärää selvitetään koepumppauksilla ja mallintamalla

Kurikkalainen maisema Paloluomalta Juonenvuoren suuntaan kätkee sisäänsä Kurikan muinaislaaksoissa sijaitsevan pohjavesiesiintymän. Kuva: ©Pentti Yli-Karjanmaa.

GTK:n uutinen

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa Kurikan alueen syväpohjavesitutkimuksia yhteistyössä Vaasan Veden, Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusten tavoitteena on löytää Kurikan alueelta riittävät pohjavesivarat turvaamaan 150 000 asukkaan ja runsaan elintarviketeollisuuden vedentarpeet Vaasan ja Kurikan alueella. Työ on laajuudeltaan Suomen mittavin pohjavesihanke.

Projektilla on pitkäaikaisen ja sinnikkään vuorovaikutuksen tuloksena vahva alueellinen hyväksyntä, mikä on tukenut monivaiheisen selvitystyön onnistumista. Näillä näkymin kurikkalainen pohjavesi soljuu vaasalaisten hanoista vuonna 2035. Pohjavettä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää turvaamaan vedentarvetta laajemminkin Etelä-Pohjanmaalla, mutta tämä selviää vasta tulevien tutkimusten tuloksena.

Pohjavesitutkimukset ovat alkaneet vuonna 2010 Kurikan pohjavesialueen uudelleen löytymisen jälkeen – ensimmäisen kerran paineellista pohjavettä on havaittu alueella jo 1940-luvulla. Kymmenisen vuotta sitten kairauksissa osuttiin syvällä kallioperän laaksossa sijaitseviin savenalaisiin, moreenikerrosten erottamiin varsin paksuihin hiekka- ja sorakerroksiin, josta paineellinen pohjavesi purkautui maanpinnalle muodostaen arteesisen lähteen.

Kurikan syväpohjavesiesiintymä on ainutlaatuinen

Laajojen, hyvin vettä johtavien kerrostumien esiintyminen herätti ajatuksen Kurikan alueen mahdollisuuksista laajempaankin vedenottoon ja siten myös Vaasan kaupunki kiinnostui alueen syväpohjavesipotentiaalista. Kurikassa maaperä on poikkeuksellisen paksu ja rakenteeltaan monimutkainen, ja alueen rikkonainen kallioperä lisää osaltaan pohjavesimuodostuman merkitystä. Pohjavettä muodostuu ja kerääntyy laajoilta yläviltä alueilta alas peitteiseen laaksoon. Alueen raikkaat ja laadultaan moitteettomat maaperän syvät pohjavedet ovat kaiken lisäksi hyvin suojassa paksujen savi-silttikerrostumien alla.

Geologian tutkimuskeskusta Kurikka on kiinnostanut ainutlaatuisen, tässä mittakaavassa aikaisemmin tuntemattoman pohjavesiesiintymätyypin geologisen ja hydrogeologisen tutkimuksen sekä mallinnuksen kohteena. Kurikassa on kokeiltu ja otettu käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä ja työprosesseja, jotta esiintymää on päästy tarkastelemaan riittävällä tasolla. Tutkimusten edetessä muun muassa maaperätutkimuksen ja mallinnuksen konseptia on kehitetty vastaamaan ulottuvuuksiltaan laajan pohjavesiesiintymän tarpeita. Käytännön tutkimuksiin on sovellettu tieteellisiä tutkimusperiaatteita ja tuloksia on raportoitu sekä käytännönläheisiin että tieteellisiin tarkoituksiin.

Tieteelliset tutkimusmahdollisuudet GTK:n työn ytimessä

Pitkään jatkuneet pohjavesiesiintymän kartoitukset ovat nyt päättymässä ja töiden pääpaino on siirtymässä koepumppauksiin ja maaperä-hydrogeologisiin mallinnuksiin. Tähän mennessä projektin merkittävin tulos on ollut 10 000 mᶾ/vrk pohjaveden kestävä käyttö ensimmäisten vaiheiden tutkimusalueilla. Lopullisena tavoitteena on saavuttaa 18 000‒20 000mᶾ/vrk pohjaveden kestävä käyttö vuosien 2023–2024 taitteessa, kun tällä hetkellä työn alla olevien alueiden tutkimustulokset valmistuvat.

Tieteellinen tutkimus on ollut keskeisessä roolissa hankkeen ”kivijalan” perustamisesta lähtien. Ensimmäinen merkittävä tutkimustulos julkaistiin Etelä-Suomen kallioperän heikkoa kulutusta käsittelevän artikkelin yhteydessä, Ultra-slow cratonic denudation in Finland since 1.5 Ga indicated by tiered unconformities and impact structures. Tulevat tieteelliset tutkimukset ja julkaisut tarkastelevat Kurikan poikkeuksellista syväpohjavesiesiintymää muun muassa maa- ja kallioperän, hydrogeologian sekä hydrogeokemian kannalta.

Lisätietoja: GTK