GTK tekee geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta kolmen maakunnan alueella kesäkaudella 2022
GTK:n tiedote. Kuva: GTK 2021.
Geologian tutkimuskeskus täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä 1.5.‒30.9.2022 välillä Huittisten, Kangasalan ja Kajaanin kaupunkien sekä Paltamon kunnan alueilla. Näytteidenotto on aloitettu viikolla 18 Huittisissa ja jatkuu viikolla 20.
Huittisten kaupungin alueella näytteidenottopaikat sijaitsevat Jokisivun ja Korvenkylän ympäristössä. Kangasalan kaupungin alueen näytteenottopaikat ovat Rikun, Päkinmäen ja Tursolan ympäristöissä. Paltamon kunnan ja Kajaanin kaupungin alueella näytteitä kerätään Tiittolan, Särkimäen, Kylmäkorven, Korkeankylän, Kontiomäen ja Hyttikankaan ympäristöissä.
Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista, ja näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. GTK:n työntekijät (2–3 henkilöä) liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Vastaavaa kaivosympäristöjen ja mineraalipotentiaalialueiden maaperän taustapitoisuustutkimusta on toteutettu vuosittain eri kunnissa. Kittilän ja Sodankylän vuoden 2016 kartoituksen tuloksista on ilmestynyt raportti, jonka voi katsoa ja ladata GTK:n Hakku-aineistopalvelusta.
Näytteenotto on osa taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä. Tulokset tallennetaan julkiseen, GTK:n ylläpitämään Maaperän taustapitoisuudet -karttapalveluun. Vesinäytteistä määritetään noin 40:n eri alkuaineen pitoisuudet- ja ominaisuudet. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa. Kartoituksen myötä saadaan lisätietoa maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa voi luonnostaan olla, ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä.
Ravinteiden, raskasmetallien ja arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään, ja ojitukset voivat vaikuttaa vesien tilaan.
Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimuksia. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden käyttöön. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) velvoittaa selvittämään nämä niin sanotut taustapitoisuudet, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta. Tietoa luontaisesti tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös kaavoituksessa.
Lisätietoja: GTK
