Hiilen sitominen murskatun kiviaineksen avulla
Metsiin levitetään ravinteita ja vettä esimerkiksi lentokoneiden avulla. Kuva: Thomas Hays (kuvan värejä muutettu)
Hienoksi jauhettua kiviainesta voitaisiin hyödyntää hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä. Tutkimuksen mukaan mineraalien rapautuminen ja kasviston lisääntynyt kasvu vapautuneiden ravinteiden ansiosta kuluttaisi ja sitoisi runsaasti hiilidioksidia.
Kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi ilmakehän hiilidioksidia pitäisi poistaa ja varastoida pysyvästi. Yhdeksi lupaavimmista tekniikoista on ehdotettu ekosysteemin hallintaa siten, että kasvien ja maaperän kykyä sitoa hiiltä parannetaan. Tutkijat pohtivat, voisiko hienonnettua silikaattipitoista kiveä käyttää hiilen sidontaan.
Hienonnettua kiviainesta on käytetty kauan maaperän ominaisuuksien, kuten vedenpidätyskyvyn ja ilmavuuden parantamisessa, mutta varsinaiseen hiilensidontaan sitä ei ole hyödynnetty. Hiilen sitominen perustuisi prosesseihin, joissa maanpinnalle päätyneet tuoreet mineraalit rapautuvat ja liukenevat luonnollisesti sitoen samalla hiilidioksidia. Liukenevat aineet sisältävät kasvien kasvua edistäviä ravinteita, jonka seurauksena hiilen sidonta lisääntyy entisestään.
Potentiaalista kiviainesta voisi olla esimerkiksi ravinteiksi sopivia alkuaineita sisältävä basaltti, jota esiintyy Maassa runsaasti. Hienonnettua basalttia voitaisiin levittää ravinneköyhille alueille, joilla hitaasti liukenevat mineraalit lisäisivät kasvuston kasvua. Jotta suurin mahdollinen hiilidioksidin poiston hyöty saavutettaisiin, tulisi kuitenkin kivimurskeen teko ja levitys toteuttaa mahdollisimman vähäpäästöisesti.
