Valaiden laulua voidaan hyödyntää seismisissä tutkimuksissa
Sillivalaiden laulua voidaan hyödyntää merenpohjan seismisissä tutkimuksissa. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan osa sillivalaiden laulun äänistä heijastuu merenpohjan sedimenteistä ja kallioperästä. Tarkkailemalla näitä ääniä seismometreillä voidaan päätellä esimerkiksi merenpohjan eri kerrosten paksuuksia.
Yleensä valaiden laulua on hyödynnetty eläinten jäljittämisessä ja niiden käyttäytymisen selvittämisessä. Äänten uusi sovellusmahdollisuus huomattiin maanjäristyksiä käsittelevän tutkimuksen yhteydessä.
Tutkijat tarkkailivat 54:stä seismometristä koostuvaa järjestelmää noin 160 km Oregonin rannikon edustalla. Seismometrit ilmaisivat voimakkaita signaaleja, jotka voitiin yhdistää valaiden oleskeluun alueella. Jokaisen valaanhuudon jälkeen seismometridatassa näkyi maankuoresta peräisin oleva vastaus.
Valaiden laulu kimpoilee merenpinnan ja pohjan välillä. Osa äänen energiasta välittyy merenpohjan ainekseen seismisenä aaltona. Aalto kulkee sedimenttien ja kallioperän läpi, heijastuen ja taittuen eri materiaalien pinnoilta. Kolmen seismometrin rekisteröimien aaltojen perusteella pystyttiin selvittämään valaan sijainti, sekä luomaan kuva merenpohjan kerroksista.
Perinteisessä seismisessä tutkimuksessa järistysaaltoja luodaan keinotekoisesti, esimerkiksi tarkoitukseen tehdyn ilma-aseen avulla. Valaiden äänten käyttö olisi halvempi, mutta ei yhtä tarkka menetelmä. Valaiden laulu ei siis riitä korvaamaan perinteisiä menetelmiä, mutta sitä voitaisiin hyödyntää datan täydentämiseksi.
