Sivumateriaalit
GTK
Geologiset sivumateriaalit tai ns. sekundääriset raaka-aineet ovat luonnossa esiintyvien ainesten hyödyntämisprosesseissa hyödyntämättä jääneitä mineraalisia materiaaleja, sivutuotteita tai jätteitä. Hyödyntäminen on voinut estyä esimerkiksi taloudellisista, ympäristö-, louhinta-, rikastus- tai muista prosessiteknisistä syistä. Sivumateriaalit koostuvat joko luonnossa tai ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä kiinteistä, epäorgaanisista alkuaineista tai kemiallisista yhdisteistä, joilla on tietty koostumus sekä mineraalinen tai petrologinen rakenne.
Geologisia sivumateriaaleja ovat esimerkiksi:
- Kaivannaisteollisuuden sivukivet ja rikastushiekat
- Prosessiteollisuuden kuonat
- Energiantuotannon tuhkat
- Rakentamisesta vapautuvat maa-ainekset
- Mineraaliset rakennusjätteet
- Ruoppausjätteet
- Pilaantuneet maat
- Mineraaliset kaatopaikkajätteet
Varannot ja sijainti
Sivumateriaalien potentiaalisuus vaihtelee niihin kohdistuvan käyttökohteen mukaisen kiinnostuksen ja kysynnän mukaisesti. Sivumateriaalien kysyntään ja käyttöön vaikuttavat pitkälti samat taloudelliset, tekniset, ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät sekä lainalaisuudet, kuin muidenkin geologisten luonnonvarojen käytössä ihmistoimintojen raaka-aineina. Neitseellisten geologisten raaka-aineiden käyttöä pyritään vähentämään tai korvaamaan sivumateriaaleilla tai vähemmän arvokkailla luonnonaineksilla.
Sivumateriaalien arvoaineita ja aineksia arvioidaan suurimmaksi osaksi samoin perustein kuin muita geologisia raaka-aineita. Sivumateriaalien hyötykäyttöön kohdistuvat nykyisin kuitenkin suuremmat ympäristökelpoisuuden vaatimukset kuin tavanomaisten geologisten raaka-aineiden. Samalla mm. sivumateriaalien käytön lisäämiseen maarakentamisessa asetetaan alueellisessa jätesuunnittelussa määrätavoitteita.
Sivukivien hyötykäyttöä on pyritty helpottamaan esimerkiksi Ympäristöministeriön vuonna 2011 julkaisemalla oppaalla (SY 21/2011). Oppaassa esitetään mm. kansallinen luettelo kivilajeista, joiden louhinnassa syntyvät sivukivet täyttävät yleensä pysyvyyden kriteerit säädeltyjen potentiaalisten haitta-aineiden osalta.
Sivumateriaalien taloudelliseen hyödynnettävyyteen vaikuttavat aineksen geologisten ja mineralogisten ominaisuuksien ohella monet seikat. Tällaisia ovat sivumateriaalin tuotantotoimiala, sivumateriaalin käyttöä säätelevä lainsäädäntö, sivumateriaaliesiintymän sijainti, aineksen määrä ja saatavuus, hyödynnettävän aineen osuus tai pitoisuus, aineksen tasalaatuisuus, hyödynnettävän aineen irrottamisen tai lajittelun helppous, hyödyntämisen kustannukset sekä ympäristökelpoisuus.
Sivumateriaaliesiintymät sijaitsevat kaivannais- ja muiden mineraalisia jätteitä tuottavien ihmistoimintojen yhteydessä, kuten esimerkiksi kaivoksilla, metallien rikastamoilla, sulatoilla, luonnonkivilouhimoilla, teollisuus- ja rakentamisen kohteena olevilla alueilla ja kaatopaikoilla. Geologisten sivumateriaalien ominaisuus- ja varantotiedon keruu on vasta kehittymässä eri toimialoilla. GTK:n geologisten ainesten tilinpidon kehittämishanke tähtää valtakunnalliseen geologisten sivumateriaalien inventointimenetelmien ja varantotiedon keruun kehittämiseen.
Kaivokset ja tuotantoalueet
Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kerää yrityksiltä vuosittaista kaivannaistilastointia varten kotimaisilta kaivoksilta tietoja sivukiven nostosta malminnoston ohella. Kaivannaisteollisuuden sivumateriaalitietoja kertyy myös ympäristöhallintoon kaivannaistoiminnan lupa- ja seurantamenettelyihin liittyvästi.
Kaivosten osuus koko Suomen geologisten sivumateriaalien tuotannosta on huomattava. Sivumateriaalien louhintamäärät ovat voimakkaassa kasvussa Itä- ja Pohjois-Suomen uusien kaivosten käyttöönoton seurauksena. Toimivia vuoriteollisuuden kaivoksia tai louhoksia oli vuonna 2015 Suomessa 45 kappaletta.
Metallikaivoksista louhittiin vuonna 2015 sivukiveä 36 miljoonaa tonnia, karbonaattikivikaivoksista 1,6 miljoonaa tonnia, muista teollisuusmineraalikaivoksista 18,5 miljoonaa tonnia ja teollisuuskivikaivoksista 0,2 miljoonaa tonnia, yhteensä 56,3 miljoonaa tonnia eli 63 % koko kokonaisnostosta.
Vienti ja tuonti
Kotimaisten geologisten sivumateriaalien käyttö korvaa tuontiraaka-aineita niillä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla, joilla se on teknisesti ja ympäristöllisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa.
