Tutkimushanke parantaa turvallisuutta Itämerellä
GTK:n tiedote
Kansainvälisessä tutkimushankkeessa mahdollistetaan tarkka ja tehokas navigointi Itämeren alueella. Hankkeen mittausosio on saatu päätökseen. Seuraavaksi kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen maiden merikartastojen korkeustasot.
Luotettavat ja tarkkaan kartoitetut laivaväylät ovat edellytys navigoinnin turvallisuudelle merellä. Paikkatietokeskus ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistuivat FAMOS-hankeeseen, joka tähtää merikuljetuksen turvallisuuden, tehokkuuden sekä taloudellisuuden parantamiseen tarkentamalla Itämeren syvyystietoja. Parannetuilla syvyystiedoilla kuljetusreitit voidaan optimoida laivojen syväyksien sekä polttoaineen kulutuksen suhteen.
FAMOS-hankkeen mittauskampanjat mahdollistavat Itämerta ympäröivien maiden merikartastojen korkeuksien nollatasojen yhdistämisen. Eri maiden merikartastojen nollatasot vaihtelevat Itämerellä jopa 25 cm.
”FAMOS-hanke pyrkii yhtenäistämään Itämeren alueen maiden merikartastojen korkeustasot. Hankkeeseen osallistuminen on Lantmäterietille erittäin tärkeää. Hankkeen myötä meillä olisi sama järjestelmä maalla ja merellä. Suurin osa Itämeren alueen maista käyttää jo samaa järjestelmää, mikä on todella erinomaista, toteaa hanketta johtanut projektipäällikkö Jonas Ågren Ruotsin maanmittauslaitoksesta Lantmäterietistä.
”Päättäjien ja eri sidosryhmien päätöksenteko helpottuu, kun käytössä on yksi yhtenäinen järjestelmä. Silloin on helpompi tehdä päätöksiä maiden rajat ylittävän infrastruktuurin, kuten merenalaisten putkien, merikaapeleiden sekä merituulivoimaloiden, rakentamisessa”, kertoo geodesian professori Artu Ellmann Tallinnan teknillisestä yliopistosta.
Yhdistäminen lisää tarkkuutta, tarkkuus lisää turvallisuutta
Merikartastojen yhdistäminen vaatii nykyistä tarkempaa geoidimallia Itämeren alueelle. Geoidi on maapalloa kuvaava muoto, johon vapaa valtameren pinta asettuu lepotilassa. Se on täten suoraan sidoksissa merensyvyyksiin. Geoidimallia voidaan parantaa painovoimamittauksilla. Painovoima ei ole tasainen koko planeetalla, vaan sen voima vaihtelee alueittain ja on jatkuvassa muutoksessa. Painovoiman muutoksiin vaikuttaa muun muassa jääkauden jälkeinen maankohoaminen.
Perinteisesti merialueiden painovoimamittauksia on tehty yksittäisinä havaintoina saarilta, luodoilta, merenpohjasta tai merijään pinnoilta, jolloin laajoja alueita on jäänyt kartoittamatta. FAMOS-hankkeessa kartoittamattomat alueet täydennettiin liikkuvilla merimittauksilla, jotka toteutettiin uuden sukupolven mittauslaitteilla.
– Kun yhdistämme kaikki FAMOS-hankkeen painovoimakampanjat ja laskemme uuden geoidimallin Itämeren alueelle, tulemme saavuttamaan hankkeen tavoitteena olevan 5 cm tarkkuuden geoidikorkeuksille. Tarkempi malli mahdollistaa turvallisemman navigoinnin etenkin satama- ja rannikkoalueilla, kertoo tutkija Timo Saari Paikkatietokeskuksesta.
Viimeiset mittaukset tehtiin itäisellä Suomenlahdella
FAMOS-hankkeessa toteutettiin 20 painovoiman mittauskampanjaa ympäri Itämerta. Mukana on ollut 15 organisaatiota seitsemästä maasta. Paikkatietokeskus on ollut mukana mittauksissa vuosina 2015, 2017 ja 2018.
Vuoden 2018 mittauskampanja toteutettiin Paikkatietokeskuksen, GTK:n sekä Ruotsin maanmittauslaitoksen Lantmäterietin yhteistyönä. Kampanjan tavoitteena oli suorittaa painovoima- sekä satelliittipaikannusmittauksia Suomen aluevesillä itäisellä Suomenlahdella, missä GTK:n tutkimusalus Geomari kierteli. Geomarilla mitattiin pitkiä havaintolinjoja, joilla täydennettiin Suomen painovoima-aineistossa olevat aukot.
Eri maiden aineistoista vertailukelpoisia
Merialueilta kerättyjen mittausaineistojen korkeuskoordinaatit on tavallisesti sidottu kansallisiin korkeusjärjestelmiin. Usein ne on sidottu merenpinnan nollatasoon, joka on eri kohdassa eri maiden korkeusjärjestelmissä.
– Toisistaan poikkeavat nollatasot ovat yksi virhelähde tutkimuksissa, missä esimerkiksi tarkan vesisyvyyden tunteminen on kriittistä. Nollatasojen yhtenäistäminen tukee merkittävästi eri kansallisten aineistojen vertailukelpoisuutta ja yhdistämistä sekä lisää tutkimustulosten luotettavuutta, kertoo geologi Kimmo Alvi GTK:sta.
Lisätietoja: GTK
