Maan suurin joukkotuho iski ensin kasveihin
Permikauden joukkotuho on Maan suurin tunnettu joukkosukupuutto, joka tapahtui permikauden lopussa noin 251 miljoonaa vuotta sitten. Katastrofista selvisi harva eliö, mutta ensimmäisten kärsijöiden joukossa saattoivat olla kasvikunnan edustajat.
Joukkotuhon juuret ovat noin 252 miljoonan vuoden takana, jolloin nykyisen Siperian alueella alkoi valtavien tulivuoripurkausten sarja. Purkaukset sylkivät hiiltä ja metaania ilmakehään noin kahden miljoonan vuoden ajan, jonka seurauksena noin 96 % merieliöistä ja 70 % maaeliöistä kuoli sukupuuttoon.
Uuden, Australiassa tehdyn tutkimuksen perusteella osa kasvikunnasta hävisi jo lähes 400 000 vuotta ennen merieliöiden sukupuuttojen huippukautta. Osasyynä oli ilmeisesti nikkeli, jota löytyi epätavallisen korkeina pitoisuuksina noihin aikoihin kerrostuneista sedimenteistä ja kivettyneistä siitepölyistä.
Nikkeli oli luultavasti peräisin Siperian nikkeliesiintymistä, joiden läpi magma purkautui. Vulkaaninen toiminta saattoi muuntaa nikkelin ilmakehässä helposti liikkuvaan hiukkasmaiseen muotoon, joka ajautui tuhansien kilometrien säteelle myrkyttäen laskeutuessaan kasveja. Kasvien tuhoutuminen vaikeutti vuorostaan kasvinsyöjien elämää, joiden häviäminen vaikutti lihansyöjiin. Nikkeliä päätyi myös meriin, jotka jo ennestään kärsivät korkeista hiilidioksidipitoisuuksista, lämmöstä ja happamuudesta.
