Kuinka koko maailmaan vaikuttavia ilmastonmuokkausmenetelmiä pitäisi tutkia?
Pelkästään kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei välttämättä riitä hillitsemään ilmaston lämpenemistä ja siitä seuraavia ongelmia. Lisäksi saatetaan tarvita menetelmiä ilmaston muokkaamiseksi. Ilmastoa voitaisiin viilentää esimerkiksi stratosfääriin levitettävien auringonvaloa heijastavien hiukkasten avulla. Koko maailmaan vaikuttavien ilmastonmuokkausmenetelmien käyttö ja jopa niiden tutkiminen herättävät kuitenkin epäilyjä.
Ilmastonmuokkausmenetelmiin liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi, ketkä valvoisivat menetelmien käyttöä ja päättäisivät niiden käytöstä? Jo pelkästään mahdollisten menetelmien tutkimisen valvonta on herättänyt laajaa keskustelua. Tutkijoiden pitäisi siis tarkasti tietää, mitkä ovat menetelmien vaikutukset ja niihin liittyvät epävarmuudet.
Koska ilmastonmuokkauksen eettiset ongelmat on tunnistettu, pyrittiin menetelmien eettiseen tutkimiseen luomaan askelmerkit julkaisussa ”Mission-Driven Research for Stratospheric Aerosol Geoengineering” (MacMartin & Kravitz 2019).
Julkaisussa tutkijat painottavat, että ilmastonmuokkaustutkimuksen kantavan teeman pitää olla tiedon tarjoaminen päättäjille. Siinä vaiheessa, kun ihmiset alkavat harkitsemaan ilmastonmuokkausmenetelmien käyttöä, tulisi tiedeyhteisön olla valmiina sanomaan ”Ei, ja tämän vuoksi ei” tai ”Jos se tehdään, se kannattaa tehdä näin, nämä ovat luultavasti vaikutukset ja nämä epävarmuudet”.
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuokkaustutkimuksen menetelmät tulevat aina olemaan mittakaavaltaan suhteellisen pieniä, keskittyen etenkin lähitulevaisuudessa tietokonesimulaatioihin. Näin tutkimuksella ja menetelmien varsinaisella käytöllä on hyvin selkeä raja. Ilmastonmuokkausmenetelmien tutkimukseen ryhtymisen ei siis pitäisi olla pelottava asia.
Julkaisun kirjoittajan Douglas MacMartinin mukaan ilmastonmuokkausmenetelmien tutkimukseen tulisi panostaa lisää resursseja. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan Maan ilmaston lämpeneminen tulee ylittämään 1,5 astetta vuoden 2040 paikkeilla, ja tutkijoilla kestää ainakin 20 vuotta poliitikkoja hyödyttävien neuvojen kehittämiseen.
MacMartin D. G. & Kravitz, B. 2019. Mission-driven research for stratospheric aerosol geoengineering. Proceedings of the National Academy of Sciences, DOI: 10.1073/pnas.1811022116
