Nuori Maa

Ari Brozinski

Marsin kokoinen kappale törmäämässä maahan. Kuva: Fahad Sulehria.

Maahan hyökättiin!

Haadeisen kauden alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maata ei ollut olemassa sillä planeettamme oli hyökkäyksen kohteena!

Lukemattomat meteoriitit ja planetesimaalit (planeettojen esiaste) pommittivat nuorta planeettaamme. Apollo-lennoilta kerättyjen kuukivinäytteiden sekä maan muodostumisen alkamisesta tehtyjen tutkimusten perusteella on päätelty, että pommitus huipentui arviolta Marsin kokoisen kappaleen osuessa Maahan noin 4.5 miljardia vuotta sitten. Tällöin maa suli 30–65-prosenttisesti ja siitä irtosi kiertoradalle runsaasti erikokoista ainesta, josta myöhemmin muodostui nykyinen kuumme. Lisäksi maapallon akseli kääntyi törmäyksen ansiosta 23 asteen inklinaatiokulmaansa.

Kuuma magmameri ja sen jäähtyminen

Törmäyksen tuloksena Maan pinnalla velloi satojen kilometrien paksuinen infernaalisen kuuma magmameri. Parhaillaan lämpötila oli jopa n. 2700 astetta!  Meteoriitin aiheuttaman sulamisen lisäksi myös radioaktiiviset alkuaineet, kuten uraani, sekä pienempien planetesimaalien pommitus myötävaikuttivat korkeaan pintalämpötilaan.

Nykyisin maapallo ei tietenkään ole samanlainen kuuma pätsi, eli on tapahtunut jäähtymistä. Jotta magmameri pystyi jäähtymään lämpötilaan, jossa kivien kiteytyminen oli mahdollista, tarvittiin jokin mekanismi, jolla lämpöä siirtyi pois Maan pinnasta avaruuden kylmyyteen.

Planeetta voi jäähdyttää itseään kolmella tavalla:

  1. Kuljettamalla lämpöä avaruuteen magmameren konvektion kautta
  2. Laattatektonisilla prosesseilla ja
  3. Laattojen kautta tapahtuvan johtumisen kautta (vähäinen merkitys laattatektonisiin prosesseihin nähden, mutta tapahtuu kuitenkin).

Haadeisella eonilla jäähtyminen tapahtui magmamerien kautta, jossa kuuma tulimeri säteili runsaasti lämpöä avaruuteen.

Lähteet:

Ernst, W. G. 2006: Speculations on evolution of the terrestrial lithosphere—asthenosphere system—Plumes and plates. Gondwana Research 11 (2007): 38-49.

Goldsmith, D. ja Owen, T. 2002:The Search for Life in the Universe, 3rd ed. University Science Books. USA.

Marshak, S. 2004: Earth: portrait of a planet, 2nd ed. W.W Norton and Company. USA.

Press, F., Siever, R., Grotzinger, J. ja Jordan, T.H. 2003: Understanding Earth, 4th ed. W.H. Freeman and Company. USA.

Watson, E. B. ja Harrison, T. M. 2005: Zircon Thermometer Reveals Minimum Melting Conditions on Earliest Earth. Science 308: 841-844.

Windley, B. F. 1995: The Evolving Continents, 3rd ed. John Wiley & Sons Ltd. Iso-Britannia.

Back To Top